Pääsiäismuna julistaa Kristuksen ylösnousemusta

29/03/2018

Artikkeli

Pyhä apostolienvertainen Magdalan Maria.
(Kuva: pinterest.com)

”Kristus on noussut kuolleista”, kerrotaan Magdalan Marian sanoneen keisari Tiberius Caesarille (vv. 14-22) päivällispöydässä. Keisari vastasi Marialle halveksivaan sävyyn, ettei kukaan voi nousta kuolleista, kuten ei hänen kädessään oleva kananmunakaan voi muuttua punaiseksi. Samalla aivan välittömästi kananmuna muuttui punaiseksi.

Maria oli perimätiedon mukaan varakkaasta suvusta ja näkyvä hahmo ”Jeesus Nasaretilaisen lahkossa”. Tiberius oli utelias paitsi lahkosta myös Mariasta. Hän oli ensimmäinen, jolle ylösnoussut Kristus ilmestyi; ensimmäinen, jolle Vapahtaja pääsiäisaamun hämärässä puhui.  Raamatun tutkijat ovat välillä leimanneet hänet jopa prostituoiduksi tai Jeesuksen rakastajattareksi. Mirhantuojanaisiin kuulunut Magdalan Maria oli kiistatta keskeinen ja läheinen Jeesukselle opetuslapsiensa joukossa. Pyhä apostolienvertainen, mirhankantaja Maria oli kotoisin Magdalasta, pienestä galilealaisesta kylästä Kapernaumin läheltä.

Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen roomalaisten kevätjuhlista. Lisäksi oli tapana lahjoittaa kananmuna ystävälle ja hyväntekijälle vuoden ensimmäisenä päivänä sekä syntymäpäivänä.

Kreikkalaisia pääsiäismunia.
(Kuva/photo: Kreikan kirkko)

Kananmuna sopii hyvin Kristuksen ylösnousemuksen symboliksi: päältäpäin se on eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Munasta kuoriutuva poikanen kuvaa ylösnoussutta Jeesusta ja munankuoret kuvaavat tyhjää hautaa.

Pääsiäismunassa voi olla kirjaimet XB (Христос Воскресe) tai XA (Χριστός ανέστη). Alkukirjaimet kirkkoslaavin tai kreikan kielen sanoista ”Kristus on ylösnoussut”.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kristilliseen pääsiäisen viettoon kananmunat vakiintuivat ja ensimmäiset kirjalliset merkinnät pääsiäismunien antamisesta ovat 900-luvulta. Thessalonikan lähistöllä sijaitsevan pyhän Anastasioksen luostarin kirjastossa on käsikirjoitus, jossa kuvataan jumalanpalvelusjärjestystä ja siihen liitettyä rukousta juuston ja kananmunien siunaamiseksi. Käsikirjoituksissa on mainittu, että igumeni antoi pääsiäisyönä munkeille tervehdyksenä maalatut kananmunat.

Pääsiäismuna julistaa juhlan riemua: Kristus nousi kuolleista!
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Pääsiäismunien koristelusta kristilliseen käyttöön on tietoja 1200-luvulta muun muassa Kreikassa ja Venäjällä. Venäjällä tiedetään 1700-1800 -luvuilla pääsiäismunien kuuluneen laajalti ortodoksisen kirkon pääsiäisen viettoon. Tsaariperhe saattoi lahjoittaa yhtenä ainoana pääsiäisenä jopa 40 000 koristeellista pääsiäismunaa alaisilleen ja vierailleen. 1600-luvulla alettiin lännessä valmistaa lasi- ja posliinimunia ja myöhemmin maalattuja munia. Pääsiäismunien maalaamisesta kehittyi hiljalleen oma kansantaiteen lajinsa.

Serbialaisia pääsiäismunia.
(Kuva/photo: lidenz.ru )

Läntiseen Suomeen pääsiäismunat tulivat vasta venäläisten mukana 1800-luvulla, ja perinteen tunsivat alkuun vain säätyläiset. Sitä ennen pääsiäismunat kuuluivat itäisessä Suomessa ortodoksien juhlintaan. Perinteisesti munat on värjätty sipulinkuorilla tai punajuurilla.

Kuvassa setukaisten pääsiäispäivän kyläjuhlassa jaettavia sipulinkuorilla värjättyjä pääsiäismunia.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Itse koristellun pääsiäismunan voi antaa pääsiäistervehdykseksi ystävälle ja julistaa Kristuksen ylösnousemusta. Pääsiäismunan voi myös säilyttää. Kuivassa paikassa ehjän kananmunan sisus kuivuu parissa vuodessa herneen kokoiseksi kuivaksi muruksi. Itse olen säilyttänyt joitakin kirkkomunia samoin kuin kummitytön ja tyttäreni poikien maalaamia pääsiäismunia. Munia on kuitenkin käsiteltävä varoen: särkyessään ne pamahtavat kuuluvasti ja niistä lähtevä haju ei ole miellyttävä!

Isä Kalevi Kasala siunaa pyhitetyllä vedellä vihmoen kirkossa jaettavat pääsiäismunat ja kirkkokansan siunattavaksi tuoduot ruuat.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Ortodoksisessa kirkossa pääsiäispalveluksen päätyttyä kirkkokansalle tervehdyksenä annettavat pääsiäismunat siunataan liturgian lopussa. Munien kanssa siunataan muutkin kirkkoon siunattaviksi tuodut pääsiäisruuat, esimerkiksi kulitsat ja pashat.  Pappi vihmoo ne pyhitetyllä vedellä lukien tätä tarkoitusta varten tehdyn rukouksen:

Valtias Herra, meidän Jumalamme, kaiken tekijä ja luoja, siunaa tämä pasha/kulitsa ja nämä pääsiäismunat, säilytä meidät laupeutesi suojassa, jotta niitä nauttiessamme saisimme osaksemme runsaat lahjasi ja sanomattoman hyvyytesi. Sillä Sinun on valta, Sinun kuninkuus, voima ja kunnia, Isä, Poika ja Pyhä Henki, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Kuvassa punaisia kirkkomunia ja venäläinen puumuna.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kun pääsiäisyön jumalanpalveluksen päätteeksi pappi antaa siunatun punaisen pääsiäismunan ja sanoo Magdalan Marian tavoin: ”Kristus nousi kuolleista”, niin emme ole kuin keisari Tiberius vaan Jeesus Nasaretilaisen seuraajina vastaamme: ”Totisesti nousi”.

 

Aristarkos Sirviö

, ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: