”Se on täytetty” (Joh. 19:30)

30/03/2018

Saarnavuorossa

(Kuva/photo: orthodox.net)

Nuo sanat olivat Johanneksen evankeliumin mukaan Kristuksen viimeiset sanat ennen Hänen ristinkuolemaansa. Nuo sanat ilmaisivat Hänen tehtävänsä tulleen päätökseen. Hänen tehtävänsä oli elää ihmisen elämä. Hänen tehtävänsä oli onnistua siinä, missä Aadam epäonnistui.

Hänen elämänsä täällä päättyi kuolemaan. Siinäkin Hän omaksui ihmisluonnon. Hän oli ihminen, Täydellinen Ihminen, silti jumaluuttaan jättämättä.

Profetiat Kristuksesta, luvatusta Messiaasta, olivat toteutuneet yksityiskohtia myöten. Tapahtumat olivat edenneet vääjäämättä, profeettojen ennustamasta neitseellisestä syntymästä aina ristin tapahtumiin asti.

Ihmiset seisoivat katselemassa ristiinnaulittuja, kun maanjäristys vavisutti ympäristöä ja temppelin esirippu repesi kahtia. Aurinko pimeni ja hetki oli sekasortoinen. Suuren Perjantain aamupalveluksen stikiiraveisussa laulamme:

”Koko luomakunta muutti pelvosta muotoansa nähdessään Sinut, oi Kristus, ristillä riippuvan: aurinko pimeni, maan perustukset horjuivat, ja kaikki kärsivät yhdessä kaikkien Luojan kanssa. Herra, Sinä vapaasta tahdostasi kestit meidän tähtemme kaikki vaivat. Kunnia olkoon Sinulle!”

Kristus, maailman Vapahtaja, Jumalan ihmiseksi tullut Poika, oli henkäissyt viimeisen kerran.

Kristuksen ristiinnaulitseminen ja kuolema tapahtuu ”Tänä päivänä”. Tänä päivänä! Eläydymme tapahtuneeseen ja näin kosketamme iankaikkisuutta, jossa ei ole ajan kahleita, vaan aina on: NYT!

Seisomme kynttilä kädessä kuuntelemassa Suuren Perjantain aamupalveluksen 12 evankeliumijaksoa. Seisomme ristintien todistajina. Seisomme ristin juurella.

Tänä päivänä.

Pyhä Joosef Arimatialainen.
(Kuva/photo: orthodox.net)

Ehtoopalveluksessa kuulemme Joosef Arimatialaisesta, joka yhdessä Nikodemoksen kanssa otti Kristuksen ruumiin alas ristiltä. Hautakuva kannetaan alttarista keskelle kirkkoa. Mekin olemme vastaanottamassa Häntä ristinpuulta, tuemme Hänen meille niin rakasta ruumistaan ja laskemme sen alas hellästi ja varovasti. Suutelemme kunnioituksella ja rakkaudella Hänen ruumistaan.

Tänä päivänä.

Hautauspalveluksessa kannetaan hautakuva-ikoni kirkon ympäri saatossa, kellojen soidessa hitaasti ja surumielisesti. Olemme hautajaisissa. Meille niin rakkaan hautajaisissa.

Tänä päivänä.

Ehtoopalveluksen tropariveisussa lauletaan:

”Kunniallinen Joosef, otettuaan puun päältä Sinun puhtaimman ruumiisi, käärittyään sen puhtaaseen liinavaatteeseen ja peitettyään tuoksuvilla yrteillä pani sen uuteen hautaan.”

Laulu jatkuu ja jälkiosassaan kurottautuu jo tulevaan ylösnousemuksen aamuun:

”Mirhaa tuoville naisille ilmestyi haudan luona enkeli ja huusi: Mirhavoiteet sopivat kuolleille mutta Kristus on turmelukselle vieras”

Kristuksen hautauspalveluksen kontakkiveisussa kuulemme:

”Hän, syvyyksien sulkija, on nyt kuolleena. Ja Kuolematon lasketaan niin kuin kuolevainen tuoksuvin yrtein peitettynä liinakääreissä hautaan. Murehtivat naiset tulivat voitelemaan Häntä ja tunnustivat: Tämä sapatti on korkeasti siunattu, sillä kuolon unessa nyt lepäävä Kristus on nouseva ylös kolmantena päivänä.”

Jäämme odottamaan ylösnousemuksen käsittämätöntä kirkkainta yötä, Rakkauden täydellistä voittoa vihasta, Valon täydellistä voittoa pimeydestä, Elämän täydellistä voittoa kuolemasta.

 

Isä Kalevi Kasala

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: