Karppanen: Kustaava ja kumppanit kummastelloo

10/05/2018

Karppanen

(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kustaava, Jorma ja Leo olivat lähteneet vierailulle siihen seurakuntaan, johon kuuluvat Hietalan ja Jokelan rouva. Kustaava oli käynyt siellä viime kesänä, Jorma ja Leo olivat ensikertalaisia.

”Minusta on outoa, että meiän seurakunnassa ei tiedoteta valtuuston ja neuvoston kokousten päätöksistä”, sanoi Kustaava.

”Eikö teillä panna pöytäkirjoja nettiin niinku meillä?” kysyi Hietalan rouva.

”Ei panna. Parin viikon aikana on luettavana seurakuntavirastossa”, vastasi Kustaava.

”Kyllähän se toki riittää”, penäsi Leo.

”Ei varmana riitä”, puuttui puheeseen Jorma, ”moniko edes tietää, että niitä saa mennä virastoon lukemaan?”

”Entäs meillä”, vertasi Hietalan rouva, ”miten lähtisit näiltä peräkyliltä lukemaan seurakuntakeskukseen, joka ei oo auki kun muutaman tunnin viikossa parraana työaikana?”

”Varsinni jos satut olemaan autoton ihminen”, pisti Jokelan rouva väliin. ”Joukkoliikennehän on lakkautettu. Ja kohta ei saa taksiakaan, kun sekin systeemi sotkettiin.”

”Niin, ja on niitä nukkumalähiöitä meilläki”, huomautti Kustaava.

”Paljon sitä puhutaan läpinäkyvyyvestä päätöksenteossa…” tuumiskeli Jorma ja jätti ajatuksen tahallaan kesken.

”Läpi näkkyy, lämpimän pittää”, tokaisi Hietalan rouva ja kysyi Leohon päin kääntyen: ”Tiiätkös, mikä se on?”

”Een”, vastasi Leo ja punastui – vaikka mielessään arvelikin, ettei kait tämä ole mikään alapään juttu.

”Sehän on akkuna”, hihkaisi Jorma.

”Niin on”, sanoi Kustaava.

”Ja akkunattomassa talossa on meleko pimmeätä vaikka lämmintä piisaiski”, huomautti Hietalan rouva ja kaatoi vierailleen lisää kahvia.

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: