Simeon ja Hanna

”Kylläpä sitä nyt uudistellaan rajoja”, sanoi Jorma.   ”Mitä rajoja?” kysyi Leo.   ”No, seurakuntien ja hiippakuntien”, ehätti Kustaava huudahtamaan, ikään kuin olisi ihmetellyt, eikö Leo ole asioista perillä.   ”On se aika ymmärrettävää; ei ne pikkuseurakunnat ole elinkelpoisia”, huomautti Leo.   ”Ehkei ole, mutta nythän uudistetaan kaikkia eikä vain alueellisesti ja väkiluvultaan pieniä”, sanoi […]

AJATTELEN, ETTÄ OLEMME kuin sielunsiskot – rouva Keltainen ja rouva Punainen. Outi on rouva Keltainen, täynnä huikaisevaa valoa. Kun ahdistuksen tukahduttava harmaa imupaperi kietoutuu minuun, Outi poimii omenapuunkukan ja ojentaa sen minulle. Toukokuussa, marraskuussa, missä kuussa tahansa. Koska Outi on rouva Keltainen, täynnä valoa. Sielunsisareni, vaikka minä olenkin vain pieni tuikku, joka usein lepattaa kuin […]

”Tunnetteko olevanne syyllinen?”   Näytelmä alkaa kuin oikeusistunto. Puheenjohtaja, kuulustelija tai syyttäjä vaikuttaa olevan keskeishenkilö. Hänen yleispätevyyttään ja monimielisyyttään kuvaa se, että rooliluettelossa hänen nimensä on lakonisesti Mies. Muut, nimetyt henkilöt istuvat aluksi oikeussalissa penkeillä kuin kirkossa; kamera kuvaa takaa, salin perältä.   Kyseessä on uudistuksellisena draamakirjailijana tunnetun, mutta myös runoja ja romaaneja julkaisseen tšekkiläisen […]

 Tämä essee tarkastelee Pietarin kaksoismyyttiä Anna Ahmatovan runoudessa. Ahmatova kirjoittaa Päiväkirjansa lehdillä: ”… Mihailin linnan kaksi ikkunaa olivat samanlaiset kuin vuonna 1801.. vaikutti siltä kuin niiden takana yhä tapettaisiin Paavalia, Semjonovin kasarmit ja kenttä, jolla Dostojevski odotti kuolemaansa ja Fontankan talo – kokonainen kauhujen sinfonia… prokuraattorinvirasto Nevskillä… lokit Liteinyi -sillalla, jota pitkin kuljin Krestyn vankilajonoihin, […]

Heikki Turunen: Kuokka ja kannel I. 2016. WSOY Heikki Turunen: Vinoristin kansa. Kuokka ja kannel II. 2016. WSOY   HEIKKI TURUSEN TUOTANTOON tutustuin Simpauttajan aikaan ja silloinkin näin sen ensin televisiosta, vasta sitten luin kirjan. Siitä on siis hyvin monia vuosia ettei vuosikymmeniä, ja niin kovin kuin Simpauttaja minuun vaikuttikin, eivät sen seuraajat enää toimineet […]

Pappismunkki Haritonin haastattelulle olisi varsin helppo keksiä montakin otsikkoa –vaikkapa tällainen: Kuinka ravintoloitsija Tuukkasesta tuli isä Hariton? Tai: Valamosta Konevitsan kautta Pokrovaan. Aivan toisen vuosituhannen alussa eräs haastattelu on otsikoitu ”…tee silta Jumalan kunniaksi…” (Ortodoksiviesti 6/2001, Hellevi Matihalti) Isä Hariton ei rakentanut siltaa – hän rakensi kirkon, ja hän perusti yhteisön, joka on oikeastaan luostari […]