julkaissut simeonjahanna

Lohjan kirkko 50 vuotta

Karjalan valistajien kirkko ja toimintakeskus Lohjalla. Kuva vuodelta 2006.
(Kuva: Aristarkos Sirviö)

Tänä vuonna Karjalan valistajien juhlaa vietettiin Lohjalla erityisen juhlavissa merkeissä: Karjalan valistajien muistolle pyhitetty kirkko täytti 50 vuotta. Juhlaa edeltävällä viikolla oli Lohjalla järjestetty useita erilaisia tilaisuuksia, joissa paneuduttiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan Lohjan toiminta-alueen historiaan ja nykyhetkeen.

Lohjan kirkko 50 vuotta. Kuva temppelijuhlasta 3.11.2018.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Itse juhlapäivänä toimitettiin Nahkurinkatu 4:ssä sijaitsevassa kirkossa juhlaliturgia. Palveluksen toimittivat Länsi-Uudenmaan toiminta-alueen pappi isä Kalevi Kasala ja tiimiesimies isä Petri Korhonen Espoosta. Jumalanpalveluksen jälkeen toimitettiin Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla Karjalaan jääneidein vainajien muistopaadella litania ja hartaushetki yhdessä Lohjan evankelis-luterilaisen seurakunnan edustajien kanssa. Muistopaadelle laskivat seppeleet Lohjan Karjalaseura ja Lohjan evankelis-luterilainen seurakunta. Tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun virteen.

Juhlalounas nautittiin pitopalvelun tiloissa Liikuntamyllyssä.
(Kuva: Aristarkos Sirviö)

Karjalan valistajien juhlaa jatkettiin yhteisellä lounaalla Liikuntalinnassa pitopalvelun juhlatilassa. Lounaan jälkeen alkoi varsinainen juhlatilaisuus. Helsingin ortodoksisen seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi seurakunnanvaltuuston puheenjohtaja Arvo Kokkonen. Eri yhteisöjen tervehdysten jälkeen juhlapuheen piti diakoni isä Seppo Pesonen.

Merja Merras muisteli puheenvuorossaan perheensä vuosia Lohjalla. ”Asuimme kirkossa kymmenen vuotta, vuosina 1972-1982. Lapset leikkivät kirkkosalissa, siellä oli enemmän tilaa kuin pienessä olohuoneessamme. Ikonostaasin eteen vedettiin silloin verhot. Tuolloin oli rakennuksen pääoven vieressä kyltti: Lohjan työkeskus. Siitä seurasi se, että joskus meillä ovikello soi ja miehiä tuli kyselemään, että mitä työtä teillä olisi tarjolla … tästä johtuen hankimme uuden kyltin: Seurakuntakeskus.”
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Lohjalle perustettiin teollisuutta 1950- ja 1960–luvuilla, jolloin seudulle muutti uutta työväkeä. Tässä joukossa oli paljon ortodokseja. Alueen kahdeksassa kunnassa oli 1960–luvun alussa jo parisataa ortodoksisen kirkon jäsentä, heistä valtaosa Karjalan evakkoja tai heidän jälkeläisiään. Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappeja kävi Helsingistä kerran kuussa toimittamassa jumalanpalveluksia Lohjalla koulun tiloissa.  Ortodoksien määrä kasvoi, ja tarve monipuoliselle toiminnalle näytti tarpeelliselta. Lohjan seudulta katsoen lähimmät kirkot sijaitsivat Helsingissä, Hangossa ja Järvenpäässä. Seurakunnassa käytiin keskustelua työkeskuksen perustamisesta Lohjalle pitkin 1960-lukua. Samalla etsittiin sopivaa rakennusta keskukselle.

Juhlapuheessa Lohjan kirkon isännöitsijä ja diakoni, isä Seppo Pesonen kertasi 50 vuoden mittaista historiaa: ”50 vuotta on aika, jossa kaksi sukupolvea on tehnyt työtä. Mukavaa, että tänään on juhlassamme mukana Maire Ratilainen ja 70 ja 80 lukujen isiä”. Isä Seppo lausui kiitokset myös evankelis-luterilaiselle seurakunnalle: ” Luterilaiselle sisarkirkolle kiitos siitä että meillä on monessa tilanteessa ollut ovet auki luterilaisen seurakuntien tiloihin, ja vieläkin joudumme säännöllisesti turvautumaan näihin väliaikaisiin kokoontumistiloihin. Hiukan olemme voineet kertynyttä velkaa lyhentämään; Metsolan tsasounassa on hautaan siunattu enemmän luterilaisia vainajia kuin ortodokseja”.
Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Kun lohjalainen lääkäri Herman Skurnik muutti vastaanottonsa Helsinkiin, häneltä vapautui Nahkurinkadulta kymmenen vuoden ikäinen rakennus. Tohtori Skurnik tarjosi joulukuussa 1967 kiinteistöä seurakunnalle. Seurakunnanvaltuusto antoi tammikuussa 1968 luvan ostaa Nahkurinkadun kiinteistön neuvoston sopivaksi katsomalla hinnalla.

Lohjan seudun ortodoksien toimintaa on alusta alkaen ollut rakentamassa Maire Ratilainen. Hän on uupumatta uurastanut Kirkon hyväksi ja Jumalan kunniaksi sekä vaalinut karjalaisia perinteitä. Kuva vuoden 2006 temppelijuhlasta.
(Kuva: Aristarkos Sirviö)

Seurakunta perusti tiloihin Lohjan työkeskuksen, ja samalla perustettiin neljännen papin ja kolmannen kanttorin virat. Pastori Aleksander Korelin nimitettiin kesäkuun alussa 1968 työkeskuksen papiksi. Hän palveli Lohjalla kesään 1971 asti, jolloin hänet valittiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraksi. Ensimmäisenä kanttorina Lohjalla palveli Martti Wallèn.

Lohjan työkeskus sijoitettiin Nahkurinkadun kiinteistöön siten, että alakertaan tulivat papin asunto ja Karjalan valistajien muistolle pyhitetty seurakuntasali, joka toimi myös rukoushuoneena. Alakerrassa oli lisäksi pieni papin työhuone. Rakennuksen yläkertaan järjestettiin kanttorille asunto.

Vuonna 2000 tehtiin rakennuksessa remontti, jossa entinen seurakuntasali kunnostettiin kirkkotilaksi. Äitienpäivänä samana vuonna vihittiin Karjalan valistajien muistolle pyhitetty rukoushuone kirkoksi. Papin hankittua Lohjan keskustasta asunnon, kunnostettiin papin asunnosta uusi seurakuntasali. Kanttori asuu rakennuksen yläkerrassa edelleenkin.

Kuvassa Lohjan kirkon juhlassa paikalla olleita pappeja puolisoineen. Vasemmalta isä Kalevi Kasala ja Päivi, Merja ja isä Olavi Merras sekä Kyllikki ja isä Veikko Lisitsin.
(Kuva: Aristarkos Sirviö)

Lohjan alueella toimineet papit:

Aleksander Korelin                    1968-1971

Olavi Merras                               1972-1982

Veikko Lisitsin                           1982-1989

Mitro Repo                                  1990-1992

Johannes Karhusaari, sijaisena 1981-1993

Unto Päivinen                            1993-1997

Kalevi Kasala                             1998-

Sakari Siitosen suunnittelema Kaikkien pyhien muistolle pyhitetty tsasouna Lohjan Metsolassa. 
(Kuva: Aristarkos Sirviö )

Lohjan alueen ortodoksien aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta kuvaa hyvin talkootyönä ja lahjotusvaroin Metsolan hautausmaalle rakennettu tsasouna. Se valmistui keväällä 1996.

”Sinun pelastavaisen kylvösi ihmeellisinä hedelminä, Karjalan maa esiintuo Sinulle, oi Herra, pyhittäjäisämme, jotka ovat sen valistaneet. Heidän esirukouksiensa tähden suo Kirkolle ja isänmaallemme rauha, oi ylen armollinen ja ihmisiä rakastava!”
(Pyhien Karjalan valistajien tropari, 8. sävelmä)
Kuvassa pyhien Karjalan valistajien ikoni Lohjan kirkossa.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Länsi-Uudenmaan toiminta-alueen nykyinen pappi on rovasti Kalevi Kasala. Kanttorina palvelee Matti Jyrkinen. Jumalanpalveluksia toimitetaan Lohjan lisäksi Hangossa, Nummelassa, Tammisaaressa ja Kirkkonummella.

 

Aristarkos Sirviö