Suomen ortodoksinen kirkko juhlisti 100–vuotista taivalta

25/11/2018

Artikkeli

Valamon luostarin portti.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Marraskuun 26. päivänä vuonna 1918 Suomen senaatti antoi kreikkalaiskatolista (ortodoksista) kirkkoa koskevan asetuksen. Voidaan katsoa, että tällöin Suomen ortodoksinen kirkko sai virallisen aseman. Sunnuntaina 25.11.2018, 100-vuotisjuhlapäivän aattona, kokoontui Kristuksen kirkastumisen luostariin Heinävedelle piispoja, papistoa, kirkolliskokousedustajat ja arviolta nelisen sataa seurakuntalaista lähinnä Itä-Suomesta.

Juhla aloitettiin aamulla klo 9 juhlaliturgialla, joka toimitettiin Helsingin ja koko Suomen arkkipiispan Leon johdolla. Häntä avustivat Oulun metropoliitta Elia, Joensuun piispa Arseni, Valamon luostarin igumeni Sergei ja runsaasti papistoa.

Arkkipiispa Leo kehotti opetuspuheessaan kiitokseen ja kiitollisuuteen: ”Tänään meillä on erityistä kiitoksen aihetta, sillä juhlistamme kirkkomme asetuksen 100-vuotista historiaa Suomen maaperällä. Kirkkomme itsenäisyyden alkuvuosina saavuttama vahva lainsäädännöllinen asema johtui ortodoksisuuden pitkästä historiasta Suomessa, monitahoisista poliittisista syistä, mutta myös siitä tosiasiasta, että kirkkomme jäsenmäärä oli 1900-luvun alussa varsin suuri verrattuna muihin uskonnollisiin vähemmistöihin.”

Arkkipiispa kertasi suomalaisten ortodoksien ajoittain tuskaisiakin vuosia itsenäistyneessä Suomessa. Hän nosti esille Johannes Karhapään kohtalon. Ivan Vasilievitš  (Johannes) Karhapää oli suomalainen uskonnonopettaja ja ortodoksinen lähetystyöntekijä. Hän oli kotipaikkakunnallaan merkittävä sivistystyön edistäjä, jonka ”ryssänuskon” levittämisenä pidetty toiminta kuitenkin herätti vihaa suomalaissa nationalisteissa. Valkoiset vangitsivat Karhapään, hän joutui Joensuun vankileirille ja hänet teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä maaliskuun alussa 1918.

Ehtoollinen juhlaliturgiassa.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Opetuspuheessaan arkkipiispa muistutti, että ortodoksinen kirkko on menestynyt suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän totesi:” Uskonnolta haetaan tänä päivänä entistä enemmän vastauksia eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Voimme todeta, että ortodoksisuus on menestynyt tässä suhteessa erinomaisesti Suomen uskonnollisella kentällä. Olemme tarjonneet mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, mysteerin läsnäoloon ja sen kohtaamiseen esimerkiksi rikkaassa jumalanpalveluselämässämme, mutta myös taiteen kautta.”

Liturgian jälkeen kirkko tarjosi osallistujille juhlalounaan luostarin Trapesa-ravintolassa, joka oli somistettu juhlaa varten tyylikkäästi.

Trapesa oli somistettu juhlalounasta varten.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Juhlapäivä päättyi kirkossa tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Johannes Teologin Laulajat –kuoron konserttiin. Kuoro esitti brittisäveltäjä Ivan Moodyn teoksen Passion and Resurrection kuorolle, solisteille, jousikvintetille ja putkikelloille. Kuoroa johti diakoni Petri Nykänen. Ennen konsertin alkua kuultiin emerita professori Hilkka Seppälän esitelmä.

 

Aristarkos Sirviö

Heinävesi

 

Arkkipiispa Leon opetuspuhe kokonaisuudessaan kirkon ort.fi sivustolla. (napsauta tekstiä)

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: