Kirkolliskokouksen toinen päivä – vähän päätöksiä?

Täysistuntojen puheejohtajana toimi Oulun metropoliitta Elia.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Suomen ortodoksisen kirkolliskokouksen toinen kokouspäivä alkoi kello 10 suljetulla täysistunnolla, jossa kirkolliskokousedustajat keskustelivat ehdokkaista avoinna olevaan Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitan tehtävään.

Täysistunnosta lähti piispainkokoukselle ehdotuksena kolmen ehdokkaan nimet. Piispainkokous päättää kirkkoa koskevien säädösten perusteella piispanvaaliin sopivista henkilöistä. Piispainkokous päätti, että kaikki esille tuodut henkilöt, piispa Arseni, arkkimandriitta Andreas Larikka ja arkkimandriitta Sergei kutsutaan kirkolliskokousedustajien haastateltaviksi.

Haastatteluiden jälkeen on piispainkokouksen määrä tehdä ehdollepanopäätös sopiviksi katsomistaan ehdokkaista. Metropoliitan valinta tapahtuu torstaina 29.11. toimitettavalla vaalilla. Piispainkokous ei antanut ehdollepanopäätöstä vielä tänään tiistaina. Piispainkokous jatkenee työskentelyä huomenna kello 13.

Lyhyissä täysistunnoissa tehtiin pöydällepanoja ja muutamia päätöksiä. Päivän mittaan kuului nurinoita varsinkin kokousta seuraavien joukosta, että piispanvaaliasiassa vitkastellaan tarkoituksella. Päivän mittaan liikkui jos jonkinlaisia huhuja ja arveluita siitä, miksi teknisesti helposta päätöksestä tehdään vaikea ja aikaa vievä prosessi. Toisaalta ymmärrettiin, että uuden piispan valinta ei ole koskaan helppo ja siihen on syytäkin paneutua huolella.

Kirkolliskokouksia alun toistakymmentä vuotta seuranneena voin vakuuttaa, että kokouksen etukäteen tiukka aikatauluttaminen on varsin hankalaa – jopa arveluttavaa. Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttävälle elimelle on annettava työskentelyrauha ja riittävästi aikaa.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, lukuun ottamatta kanonisia asioita. Kanoniset ja uskonoppiin liittyvät asiat tarvitsevat kirkon piispainkokouksen päätöksen. Tässä kirkolliskokouksessa sellainen on esimerkiksi piispanvaalin ehdokkaiden asettaminen. Näissä asioissa ovat rinnan suomalaiseen demokraattiseen lainsäädäntöön perustava valta ja ortodoksiseen perinteeseen kuuluva piispain valta. Esipaimenista koostuva piispainkokous kantaa vastuuta monesta sellaisesta asiasta, joista me maallikot emme tiedä eikä meidän onneksemme tarvitse niistä huolta kantaa. Näiden kahden valtaa käyttävän elimen toiminnan synkronointi vaatii joustavuutta ja kunnioitusta kummaltakin osapuolelta.

Arkkimandriitta Andreas (vasemmalla) ja piispa Arseni poikkesivat Trapesaan kahville haastattelun jälkeen. Arkkimandriitta Sergei oli tuolloin haastateltavana.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Tänään koettiin kirkolliskokouksessa varsin harvinainen tapaus: iltapäivän viimeinen täysistunto alkoi kymmenisen minuuttia myöhässä! En yhtäkkiä muista, milloin vastaavaa on edellisen kerran tapahtunut. Tämä kuvaa hyvin kirkolliskokouksien työskentelyä.

Kirkolliskokouksen päätöksiä tältä päivältä:

Asia 4 Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 sekä vastuuvapaudesta päättäminen:

Kirkolliskokous tarkasteli vuoden 2017 tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta ja päätti vahvistaa tilinpäätöksen. Vuoden 2017 talousarvion loppusummaksi oli arvioitu 101 700 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 510 462,60 euroa (2016: 545 882,94 euroa) Ylijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Kirkolliskokous päätti myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille.

Asia 8a Aloite saamelaistyön papin ja kanttorin tehtävistä aiheutuvien kulujen kattamiseksi:

Kirkolliskokous päätti, että saamelaisalueen työparin määräraha huomioidaan keskusrahaston talousarviossa avustuksena vuodesta 2021 alkaen sillä edellytyksellä, että valtionavustuksen edelleen avustamiseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön lupa. Esimerkiksi vuoden 2018 osalta tämä lupa on saatu. Saamelaiskäräjiltä kysytään näkemystä yhteisen neuvottelun tarpeesta asiassa.

Kirkolliskokouksen täysistunnosta 27.11. Edessä vasemmalta edustaja Varvara Merras-Häyrynen ja Mari Mattila.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Asia 8b Aloite määrärahasta vuodelle 2019 kirkkomusiikin kehittämiseksi:

Kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen kirkollishallituksen esityksen mukaisesti ja varasi tähän tarkoitukseen talousarvioon 10 000 euron määrärahan (kustannuspaikalta 301 avustukset ja yhteistyösopimukset tilille 4826 kulttuuriperintö). Määrärahan myöntämisen ensisijainen tavoite on kirkon piirissä toimivien kuorojen (seurakuntakuorot sekä yhdistyspohjaiset kuorot) kehittämisprojektit (esim. koulutus, uusien sävellysten tilaaminen, konsertit, kuorojen yhteistyöprojektit) ja työskentelymahdollisuuksien turvaaminen. Avustus ei ole matka-apuraha. Määrärahaa myönnettäessä kirkollishallituksen tulee kuulla kirkkomusiikin asiantuntijatahoja.

Asia 9 Lakityöryhmän perustaminen ja sen toimeksianto

Kirkolliskokous päätti perustaa lakityöryhmän valmistelemaan tarvittavia kirkon hallinnonuudistukseen liittyviä lainsäädännön muutoksia ja valitsi työryhmän jäseniksi suostumuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitolan, papiston edustajina kirkkoherra Timo Mäkirinnan ja pastori ja Teo Merraksen, maallikkojen edustajana asianajaja Heikki Kukkosen sekä palvelukeskuksen asiantuntijana lakimies Jari Rantalan. Lisäksi kirkollishallitus valitsee myöhemmin työryhmälle määräaikaisen ja osa-aikaisen lainvalmistelutyöhön perehtyneen sihteerin.

Lakityöryhmän tulee laatia kirkolliskokoukselle perustellut esitykset Ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja Kirkkojärjestyksen muuttamiseksi.

Asia 10 Vaaliuudistustyöryhmän raportti:

Kirkolliskokous päätti antaa edellä asiakohdassa 9 perustetun lakityöryhmän tehtäväksi päivittää kirkolliskokouksen työjärjestystä ja laatia ehdotukset mahdollisista seurakunnan valtuustojen ja kirkolliskokouksen edustajien vaalitavan muutoksista.

Kirkolliskokousedustajien vaalitapaa ja vaalimenettelyä tulee uudistaa vaaliuudistustyöryhmän raportissa esille tuotujen seikkojen pohjalta niin, että vaalia voidaan yksinkertaistaa ja valtuuston vaalissa voidaan siirtyä posti- tai internet-äänestykseen sekä kirkolliskokousedustajavaalissa seurakunnan valtuustojen suorittamaan valintaan. Lakityöryhmän tulee laatia lain muutos, jolla mahdollistetaan varavaltuutettujen valinta seurakunnan valtuustoon.

Huomenna keskiviikkona kirkolliskokous kokoontuu täysistuntoon kello 13.

 

 

Aristarkos Sirviö

Heinävesi

Asiakirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa kirkon ort.fi -sivustolla.

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: