Karppanen: Hietalan rouvan hallintouuvistus

29/11/2018

Karppanen

Hietalan mallissa ei suoranaisesti oteta kantaa siihen, että voisiko  kirkkokunnan suurkatedraali olla sen verran kookas, että kummankin seurakunnan väki mahtuisi siihen kerralla – vaikkapa pääsiäisyönä?
Kuvan katedraali poimittu Hietalaisskan päiväunista (kuvatoim.huom).
(Kuva/photo: saintandrew.new )

Eräänä unettomana yönä Hietalan rouva luki kirkkokunnan uusista hallintomallisuunnitelmista. Päässä alkoi kuplia innovatiivisia ajatuksia, joista kehkeytyi ns. Hietalan malli:

 

Tämähän on heleppo juttu. Hiippakuntia ei tarvita kun yksi: Suomen hiippakunta. Ja sillon riittää yks piispa. Kunhan pittää varasa, ettei mittään kahelia despoottia nimitetä.

No, niin. Sitten seurakuntajako. Tämänvertaselle ihmisjoukolle riittää kaks seurakuntaa: pohjonen ja eteläinen.

Eteläisellä tarkotettaan tietenni sitä, mikä oikeasti on etelässä. Eli siihen pannaan Lahen, Lappeenrannan, Kotkan, Haminan, Helsingin, Hämmeenlinnan ja Turun nykyset seurakunnat. Ja sillä selevä.

Loput kuuluu siihen pohjoseen seurakuntaan. Sinne näyttäs muovostuvan kolome osakeskusta: Tampere, Kuopio ja Oulu. Sillon pittää olla kolome pappia. Kuopion papille kuuluu tämä itäpuoli, Tampereen papille länsi, ja Oulun papille jääpi entinen Oulun ja Lapin läänin alue.

Jumalanpalaveluksia tuolla pohjosimmalla vyöhykkeellä pietään ensisijasesti Oulussa ja jonni verran Kemissä. Kaenuussa riittää pari kolome kertaa vuojessa, saman verran Rovaniemellä. Sevettijärven suunnalla välttää kerran vuojessa. Kesäaikaan kun on valosa. Säästyy sähkössähi. Eikä tarvita kynttilöitäkään savuttammaan kirkon seiniä ja ikoneita.

Samalla periaatteellahan ne hoituu Kuopion ja Tampereen osakeskuksetki. Tampereen pappi käöpi muutaman kerran vuojessa Porissa ja Jyväskylässä. Enimmäkseen tietenni toemittelloo Tampereella, niin kun Kuopion pappihi Kuopiossa. Mitä nyt jonkun kerran Joensuussa ja Mikkelissä pistäötyy.

Palakkaa pittää tietenni nostaa paljo. Jos uus toiminta-alue kattaa viis entistä seurakuntaa, niin ainahi viisinkertasesti enämpi palakkaa. Kun esimerkiksi Kuopion ja Oulun kirkkoherralla on nyt suurin piirtein viijen tonnin kuukausipalakka, niin siitä tulloo, ootapas kun äkkiä päässä lasken, viis kertaa viis: se on kakskytäviistuhatta papilla sitten kuukausipalakka. Suunnilleen niin kun keskiverto postinjohtajalla. Eihän oo huonosti!

Entäs tuo eteläinen seurakunta? Siellä pittää olla varsinaisella papilla pari apupappia lisänä. Kun siellon paljo ihmisiähi. Ja lyhvet matkat. Kirkkoja ei sieltä pureta eikä muuteta kapakoiksi eikä saunoiksi. Tsasounistahan tulloo hyviä saunoja tänne kehitysalueille, ne on meleko lailla rantasaunan näkösiä jo valamiiksi.

Etelä se ei oo kehitysaluetta. Sehän on Varsinaista Suomea ja Uuttamaata, hyvä jottei taevasta. Ja Uuvellamaalla kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin. Niin miksipä ei myös uskonto. Tottakai senni pittää siellä saaha kukkia.

Näin sitä tullaan toimeen Suomen ortodoksisessa kirkkokunnassa yhellä piispalla ja viijellä papilla. Aatelkaa, mitkä säästöt!

Ai niin, ne pappien palakat nousoo aenahi viisinkertasiksi… Van kyllä se sittenni tulloo halavemmaksi kun tämä nykysysteemi.

 

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: