Kohti yhteistä ylösnousemusiloa

10/01/2019

Haastattelu

Isä Mikael Nummela.
(Kuva/photo: Aristarkos Sirviö)

Valamon luostarin varajohtaja, pappismunkki Mikael oli vasta kahdeksanvuotias, kun hän kävi ensimmäisen kerran Valamon luostarissa, ja hän muistaa jo tuolloin saaneensa mieleen ajatuksen luostarielämästä. Tie luostariin ei kuitenkaan ollut suora – Mikael Nummela alkoi opiskella kauppatieteitä ja ennätti aloittaa työn pankissa. Mutta hiljaisesti luostarielämä veti yhä enemmän puoleensa – ”Viihdyin kirkossa, ja toisaalta halusin käyttää aikani ja elämäni johonkin hyödylliseen ja mielekkääseen”, hän sanoo.

Ja niin hän tuli ensin Jumalansynnyttäjän yhteisöön, joka toimi silloin Kulttuurikeskus Sofiassa ja jatkaa nyt toimintaansa nunna Elisabetin johdolla Helsingin keskustassa. Samalla alkoivat myös teologian opinnot.

Nyt hän on ollut kuusi vuotta Valamossa ja sanoo luostarielämän luovan hyvät olosuhteet Jumalan yhteydessä elämiselle ja kasvamiselle.

Ajankohdan määritelmät ovat välineitä

Pappismunkki Mikael on yksi niistä, jotka toivovat myös Suomen ortodoksisen kirkon siirtyvän noudattamaan juliaanista kalenteria pääsiäisen ajankohdan osalta. Olen kysynyt häneltä, onko asia hänelle henkilökohtaisesti merkityksellinen.

Hän torjuu henkilökohtaiset mieltymykset ja selittää:

”Olennaisempaa on, vietetäänkö pääsiäistä yhdessä koko muun ortodoksisen kirkon kanssa, kuin se, minkä kalenterin mukaan sitä vietetään. Keskustelua kevätpäiväntasauksista, täysikuista ja muista astronomisista seikoista en ole kokenut kovinkaan kiinnostavana, mutta ehkä sekin päivä joskus koittaa.”

”Jos mietitään, miksi Nikean kirkolliskokous vuonna 325 otti kantaa pääsiäisen ajankohtaan, nousee selvästi esille kanonin henki siitä, että pääsiäistä vietettäisiin
nimenomaan yhtä aikaa, koska se on kirkon suurin juhla. Pääsiäisen ajankohdan määritelmät olivat välineitä tämän yhteisen pääsiäisen saavuttamiseksi.”

”Sadat miljoonat ortodoksit viettävät pääsiäistä yhtenä ajankohtana ja muutama kymmenentuhatta valitsee juhlan viettämiseen toisen ajankohdan. Ei silloin pitäisi olla
kovin vaikeaa ymmärtää, kenen on yhteiseen pääsiäiseen pääsemiseksi muutettava ajankohtaa.”
Hänen mielestään jo tuo pelkästään on riittävä syy – astronomisia asioita ei tarvitse ruveta miettimään.

Vedenpyhitys Valamossa Heinävedellä. Isä Mikael kuvassa edessä vasemmalla.
(Kuva/photo: Valamon luostari)

Yhteisen pääsiäisen merkitys kasvanut

”Pääsiäisen sanoma on ylösnousemus”, hän jatkaa, ”ja ylösnousemuksen ilon voimme kokea, milloin tahansa meidän kirkossamme tätä juhlaa vietetäänkään. Ylösnousemuksen sanoma on aina ajankohtainen. Mutta tämä ylösnousemuksen ilo olisi vielä paljon suurempaa, jos voisimme yhdistää ilomme koko muun ortodoksisen maailman iloon.”

”Kun pääsiäinen sattuu Suomen ortodoksisessa kirkossa muiden ortodoksisten kirkkojen pääsiäistä aikaisemmaksi, tuntuu, kuin pitäisi vielä vähän hillitä pääsiäisriemuaan siksi, että muualla maailmassa paasto vielä jatkuu. Ikään kuin ”Kristus nousi kuolleista”
pitäisi lausua hieman kuiskaten, koska samalla muu ortodoksinen maailma vielä hiljaisesti viettää suurta paastoa, ehkä jopa suurta viikkoa.”

Hänen mielestään aikaisemmin saattoi pääsiäisen eriaikainen viettäminen mennä ohi huomaamattomammin, kun ihmiset liikkuivat vähemmän eivätkä viestintävälineet saattaneet eri puolilla maailmaa asuvia ihmisiä yhteen niin kuin nyt.

”Yhteisen pääsiäisen merkitys on kasvanut”, hän toteaa. ”Odotan yhteiseen pääsiäisen ajankohtaan siirtymistä ja ortodoksien yhteiseen pääsiäisiloon liittymistä. Soisin sen ajan koittavan jo hyvin pian – toivottavasti jo seuraavan kirkolliskokouksen jälkeen.”
Niin kauan, kun tilanne on muuttumaton, hän sanoo tietenkin jatkavansa pääsiäisen viettämistä sinä ajankohtana kuin sitä Suomen ortodoksisessa kirkossa vietetään.

”Vaikka yhteinen pääsiäisen ajankohdan pitäisikin olla pyrkimyksenä, ja jokaisen tulisi tehdä kaikki omassa vallassaan oleva, jotta pääsisimme eteenpäin kohti tätä
päämäärää. Voimme kuitenkin iloita pääsiäisestä myös silloin, kun sitä toistaiseksi vielä vietetään muuna ajankohtana. Pyhittäjäisämme Johannes Valamolainen rauhoittelee suomalaisesta erillispääsiäisestä huolestuneita seuraavin sanoin: ”Tänä vuonna [1951] on kovin suuri väli uuden ja vanhan ajanlaskun pyhän pääsiäisen välillä, te juhlitte viisi viikkoa aikaisemmin. Älkää kuitenkaan olko levottomia, ei Herra kysy meiltä, milloin olemme juhlineet vaan miten juhlimme. Paljon on ollut puhetta ja kiistaa, mutta minä suhtaudun jotenkin kevyesti ajanlaskukysymykseen, koska Herra toisessa tulemisessaan ei kysy
meiltä ajanlaskusta vaan miten olemme eläneet.” (Kirjeitä Innalle, Valamon luostari 2014, s. 56)

”Vaikka pääsiäistä olisikin parempi ja oikeampi viettää yhdessä muiden kanssa, sen viettäminen eri aikaan ei mitätöi ylösnousemuksen todellisuutta.”

(Kuva/photo: Valamon luostari)

Kummastusta, jopa kauhistusta

Hän huomauttaa, että sen jälkeen, kun Virossa muutamia vuosia sitten siirryttiin
kaikissa ortodoksisissa seurakunnissa viettämään pääsiäistä yhdessä koko muun ortodoksisen maailman kanssa, omaa erillistä pääsiäistään viettävien ortodoksien määrä on kutistunut entisestään.

”Vaikka monet ortodoksit muualla maailmassa suhtautuvatkin ymmärtämyksellä Suomen ortodoksisen kirkon erikoiseen käytäntöön, se herättää usein myös kummastusta, jopa
kauhistusta”, hän sanoo ja jatkaa:

”Pappina ja rippi-isänä olen jatkuvasti kuullut ihmisten toiveita yhteiseen pääsiäisen siirtymisestä ja ihmetystä siitä, miksi Suomessa ei vietetä pääsiäistä yhtä aikaa muiden kanssa – että eikö jo pian voitaisi siirtyä samaan pääsiäisen ajankohtaan muiden ortodoksien kanssa. Näissä keskusteluissa olen vakuutellut tekeväni kaiken, mitä voin, jotta Suomessakin siirryttäisiin yhteiseen pääsiäisen ajankohtaan muiden ortodoksien kanssa.”

”Päättäessäni astua esiin yhteisen ortodoksisen pääsiäisen kannattajana, en ole siis pelkästään omalla asiallani, vaan haluan tuoda esiin niitä toiveita, joita
minulle on esitetty”, hän sanoo.

 

Ylösnousemus – keskeinen osa kirkon sanomaa

Suomen ortodoksinen kirkko sai ekumeeniselta patriarkaatilta erityisen luvan noudattaa uutta ajanlaskua pääsiäisen suhteen ”siirtymäkauden ajan”. Kysyn pappismunkki Mikaelilta, onko asia ollut mitenkään esillä vai onko se yksinkertaisesti työnnetty kaikessa hiljaisuudessa sivuun.

Hän tarkentaa ensiksi Konstantinopolin myöntäneen luvan pääsiäisen viettämiseen uuden ajanlaskun mukaan vuosille 1924, 1925 ja 1926, aina vuodeksi kerrallaan.

”Sen jälkeen lupaa siihen ei ole tiettävästi enää sen paremmin pyydetty kuin saatu”, hän sanoo. ”Aika ajoin asia on ollut keskustelun aiheena Suomen ortodoksisessa kirkossa, ja oletan että nämä keskustelut ovat heijastuneet myös piispojen ja muiden päättäjien välisiin keskusteluihin. Ilmeisesti keskustelut eivät kuitenkaan ole näkyneet julkisissa päätöksissä.”

Mietin, että nykyisen tilanteen vallitessa on mahdollista viettää pääsistä kahdesti, ja käsittääkseni näin tapahtuukin jonkin verran Matkustetaan esimerkiksi Viroon uuteen ylösnousemusjuhlaan. Kysyn pappismunkki Mikaelin mielipidettä asiasta, ja hän vastaa:

”Parhaiten ja mielekkäimmin kirkkovuosi toimii yhtenä ehjänä kokonaisuutena, jossa kaikki juhlat ja muistot ovat omilla paikoillaan vain kerran vuodessa. Suuren viikon, pääsiäisen ja kirkkaan viikon toistaminen kahteen kertaan samana vuonna tuntuu kyllä jotenkin
kummalliselta, vaikka ei se varmaan väärinkään ole.”

”Koko kirkkaan viikon ajan palvelukset toimitetaan lähes samalla tavalla kuin pääsiäisyönä, ja koko pääsiäisajan palveluksissa on mukana pääsiäiselementtejä. Jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen.”
”Ylösnousemus on keskeisessä osassa kaikessa kirkon sanomassa joka päivä – miksei siis pääsiäistäkin periaatteessa voi juhlia vaikka joka päivä! Pääsiäisen viettäminen toistamiseen joskus pääsiäiskauden aikana samalla tavoin kuin pääsiäisyönä on vähemmän ongelmallista kuin se, että kesken pääsiäiskautta palattaisiinkin takaisin suuren viikon tapahtumiin.”

(Kuva/photo: Valamon luostari)

Ei mediakattavuuden maksimointi

Suomen ortodoksisessa kirkossa kiinnitetään pääsiäisen ajankohdasta puhuttaessa huomiota siihen tosiasiaan, että suuri osa avioliitoista on seka-avioliittoja – toinen puolisoista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Kysyn pappismunkki Mikaelin käsitystä, vähenisikö ortodoksisen pääsiäisen merkitys perheessä, jos sitä vietettäisiin vanhan ajanlaskun mukaan.

Hän vastaa vastakysymyksellä:

”Eikö ekumeenisesta näkökulmasta katsoen olisikin syytä nimenomaan luopua ortodoksien viime vuosikymmeninä vallinneesta pääsiäismonopolista Suomessa ja antaa myös luterilaisilla oma pääsiäinen?”

Mutta hän jatkaa nopeasti vastaustaan:

”Ortodoksinen kirkko on pääsiäisen aikaan usein varsin dominoivassa asemassa mediassa. Voisi kuvitella, että sellaisissa perheissä, joissa on sekä ortodokseja että luterilaisia, myös luterilaiset haluaisivat osallistua enemmän oman kirkkonsa
pääsiäistapahtumiin. Jos pääsiäiset olisivat eri aikaan, perhe-elämässä varmaankin molempien kirkkojen pääsiäiset pääsisivät paremmin esille.”
Sanon ajatelleeni, että eriaikaisen pääsiäisen yhtenä ”vaaratekijänä” ortodoksiselle
kirkolle saattaisi olla sen jääminen kokonaan syrjään pienempänä kirkkona. Pappismunkki Mikael miettii, sanoo sitten:
”Tällainen vaaratekijä voi tosiaan olla olemassa, mutta on mahdotonta tietää, mitä tapahtuu ennen kuin kokeilee. Media kyllä varmasti uutisoisi, että nyt ortodoksinen kirkko viettää pääsiäistä, ja välillä voisi olla laajempiakin juttuja, jotka käsittelisivät ortodoksisen
pääsiäisen viettoa. Joinain vuosina tietenkin pääsiäiset edelleen osuisivat samaan ajankohtaan.”

”Mutta jos enemmistö suomalaisista viettäisi pääsiäistä jonain toisena ajankohtana, saattaa kyllä olla, että ortodoksinen pääsiäinen ei kiinnostaisi mediaa yhtä paljon kuin
tähän asti.”

Ja sitten hän huomauttaa:

”Pääsiäisen vieton tarkoituksena ei kuitenkaan varsinaisesti ole mediakattavuuden maksimointi ja itsensä esillä pitäminen.”

Mikä on varmasti totta.

 

Muutoksen merkitys luostarille

Kun luostarissa olemme, en malta lopuksi olla pohtimatta, mitä luostarin kannalta pääsiäisen ajankohdan muutos merkitsisi.

Pääsiäisen viettäminen Valamon luostarissa on hyvin suosittua, ja suuri osa siellä pääsiäistään viettävistä on luterilaisia. Myös ortodoksien olisi hankala päästä jo suurella viikolla luostariin, kun suuri perjantai olisikin tavallinen arki ja työpäivä.

Pappismunkki Mikael sanoo, että ennustaminen on mahdotonta, ennen kuin on kokeiltu.
”Mutta nykyäänkin tavalliseksi viikonlopuksi Valamoon tulijat joutuvat yleensä ottamaan perjantain vapaaksi – miksei niin voisi tehdä myös pääsiäisen viettoon tullessaan?”

(Kuva/photo: Valamon luostari)

”Eikä ole itsestään selvää, että kirkolliset juhlat säilyvät tulevaisuudessa yleisinä vapaapäivinä”, hän lisää ja jatkaa sitten pohdintaansa:
”Palvelusten ajankohtia voitaisiin ehkä joutua myöhäistämään parilla tunnilla, jos suuri perjantai ei olisi yleinen vapaapäivä, mikä sinänsä saattaisi olla muutenkin ihan hyvä asia. Kristuksen hautauspalvelus sopii minusta erinomaisesti myöhään illalla toimitettavaksi, ja sääntöjen mukaan se pitäisikin toimittaa puolenyön aikoihin. Kerran olen myös toimittanut suuren perjantain ehtoopalveluksen eli Kristuksen ristiltä ottamisen palveluksen ja Kristuksen hautauspalveluksen peräkkäin yhtenä kokonaisuutena. Se tuntui itse asiassa hyvinkin toimivalta, vaikka palveluksesta sillä tavoin tuleekin pitkähkö.”

”Toisaalta monet Valamossa käyvät ovat eläkeläisiä eivätkä ole riippuvaisia siitä,
mitkä päivät ovat yleisiä vapaapäiviä. En myöskään pitäisi mahdottomana, että uuden kalenterin mukaisena ajankohtana Valamoon tulisi edelleenkin ihmisiä pääsiäislomansa viettoon siinäkin tapauksessa, että Suomen ortodoksinen kirkko ei silloin viettäisi
pääsiäistä. Monia Valamoon jouluksi ja pääsiäiseksi tulevia ei nykyäänkään näy kirkossa. Enemmän kuin palvelukset heitä vetää puoleensa Valamo paikkana ja ympäristönä. Niinpä he saattaisivat valita Valamon uuden kalenterin mukaisen pääsiäisen viettopaikaksi siinäkin tapauksessa, ettei Valamossa silloin vielä vietettäisi pääsiäistä.”
”Saattaa siis olla, että pääsiäistä viettäviä vieraita olisikin Valamossa yhden viikonvaihteen sijasta kahtena viikonvaihteena.”

Hellevi Matihalti

 

, , ,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: