Kalenterikysymys – monimutkainen ja monitahoinen

11/01/2019

Haastattelu

Kirjalliset työt ovat merkittävä osa Seija Lappalaisen elämää. Muistiinpanoja kertyy jatkuvasti.
(Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Filosofian lisensiaatti Seija Lappalainen on helsinkiläinen musiikintutkija, joka tekee väitöskirjaa Fredrik Paciuksen elämästä ja tuotannosta. Hän on julkaissut kirjoja ja runsaasti artikkeleita Suomen musiikinhistorian alalta, mutta myös ortodoksinen kirkkomusiikki ja ikonitaide ovat hänelle hyvin tuttuja ja kirjallisessa työskentelyssään hän on paneutunut myös niihin.

Tutkimustyön ja kirjoittamisen lisäksi hän toimii ortodoksisen uskonnon opettajana muutamissa helsinkiläiskouluissa ja laulaa Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin kuorossa Myllypurossa.

Minua hiukan hengästyttää, kun kuuntelen hänen luetteloaan, ja hän hymyilee lämpimästi, sanoo:

”Olen minä joitakin ikoneita myös maalannut, mutta ikonimaalaukseen pitäisi voida keskittyä rauhassa ja hiljaisuudessa…”

Olemme keskustelemassa pääsiäisen ajankohdasta, ja kysynkin häneltä ensiksi, mitä hän arvelisi tapahtuvan kuorolaululleen, jos ortodoksista pääsiäistä ruvettaisiin viettämään vanhan ajanlaskun mukaan.

Seija Lappalainen vastaa välittömästi.:

”Työnantaja ei välttämättä aina antaisi ´omaa lomaa´”, hän sanoo. ”Ja tietenkin suuri hankaluus aiheutuisi työssäni uskonnonopettajana siitä, että pääsiäisloma joka tapauksessa olisi luterilaisen pääsiäisen aikaan.”

(Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

”Voin hyvin elää tämän asiantilan kanssa”

Hänen mielestään kalenterikysymys on monimutkainen, monitahoinen sekä useissa maissa hengelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään vaikuttava asia.

”Kalenterierot hajottavat valitettavalla tavalla kristittyjen ykseyttä”, hän miettii ja huomauttaa, että lähes vuosittain asia nostetaan ortodoksipiireissä Suomessakin esille. ”Toivoisin, että kaikki kristityt voisivat viettää Herran pyhää pääsiäistä – juhlien juhlaa – samaan aikaan vuosittain, mutta sopu näyttää mahdottomalta.”

Tilanne on hänen mielestään perin inhimillinen.

”Gregoriaaninen kalenteri on tieteen näkökulmasta tarkempi, mutta kirkkomme pyhän tradition kannalta se on virheellinen”, hän toteaa.

Hän pitää kalenteritilannetta Suomessa kuitenkin nykyään rauhallisena ja siten hyväksyttävänä.

”Voin hyvin elää tämän asiantilan kanssa”, hän sanoo lempeästi.

Ortodoksisen kirkon yhteys maailmassa tärkeä

Palaan siihen, miten hän sanoi kalenterierojen hajottavan kristittyjen yhteyttä. Eikö siis olisi tärkeää, että myös meidän kirkkomme viettäisi pääsiäistä samaan aikaan koko muun ortodoksisen kirkon kanssa?

Seija Lappalainen on selkeästi sitä mieltä, että ortodoksien ykseys maailmassa on erittäin tärkeää, mutta hän jatkaa:

”Ympäröivä yhteiskunta Suomessa kuitenkin viettää pääsiäistä ja joulua sekä pitää kirkollisiin juhliin liittyviä lomia gregoriaanisen kalenterin mukaan. Nyt suurin osa kristityistä edes Suomessa voi kokea ykseyttä, mikä sekin on tärkeää.”

Hän kertoo viettäneensä äskettäin uuden ajanluvun mukaista joulua Pyhällä Maalla:

”Saatoin tuolloin aistia Kristuksen syntymän ilon ja ylistyksen tunnelmaa vieraillessani roomalaiskatolisissa ja luterilaisissa kirkoissa. Toki ehtoollisyhteyden puuttuminen kristittyjen välillä surettaa. Nyt palattuani Suomeen vietän venäläisten ja serbialaisten ystävieni kanssa ´vanhaa joulua´ tammikuun 7. päivänä.”

Seija Lappalainen (kuvassa keskellä) laulaa Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin kuorossa. (Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Hän huomauttaa vielä:

”Jos Suomessa haluaa viettää pääsiäistä ja joulua ja vaikkapa muitakin niiden mukana liikkuvia juhlia juliaanisen kalenterin mukaan, voi mennä jumalanpalveluksiin Moskovan patriarkaatin alaisiin kirkkoihin.”

Pyhällä Maalla vietetystä joulusta ajatukseni siirtyy takaisin pääsiäiseen, Jerusalemissa itsestään syttyvään Pyhään tuleen ja sen ajankohtaan. Seija Lappalainen sanoo vakaasti:

”Uskon Jerusalemin Pyhän tulen olevan aito ja syttyvän oikeana pääsiäisenä.”

Seija Lappalaisen syntymäpäivää juhlittiin Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin salilla. Kuvassa myös ylidiakoni Andreas Salminen.
(Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Hyvät ja huonot puolet

”Mutta jos”, minä mietin, ”jos kirkkomme siirtyisi viettämään pääsiäistä vanhan ajanlaskun mukaan, mitä hyviä ja mitä huonoja puolia siinä näet?”

Seija Lappalainen toteaa hetken kuluttua, että tuossa tilanteessa maailman ortodoksien ykseys voisi toteutua paremmin.

”Myös vuoden 325 ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen päätöksessä olisi hyvä pysyä”, hän jatkaa, ”että siis pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina.”

Lisää hyviä puolia hän löytää siitä, miten koululaisten perheet ja sukulaiset Venäjällä ja muissa ortodoksisissa maissa eläisivät paastojen ja juhla-aikojen kanssa samassa kalenterissa kuin Suomen ortodoksinen kirkko.

”Minä en esimerkiksi joutuisi viemään koululaisia Kirkkaan viikon palveluksiin silloin, kun heidän perheensä elävät vielä Suuressa paastossa tai Suuren viikon ajankohdassa”, hän jatkaa ja alkaa sitten pohdiskella muutoksen huonoja puolia.

”Juliaanisen kalenterin tieteellinen epätarkkuus”, hän sanoo ja jatkaa luetteloa: ”Kevätpäiväntasauksen ajankohdan epätarkkuus ja pääsiäisen siirtyminen vuosien kuluessa pikku hiljaa yhä lähemmäs kesää, sekä joulu- ja pääsiäislomien osuminen ´väärään´ aikaan.”

Kirkkokahveilla keskustelemassa isä Markus Kinkin kanssa
(Kuva/Photo: Hellevi Matihalti)

Viron tilanne erilainen

Otan vielä esille Viron ortodoksisen kirkon (EAÕK) jokunen vuosi sitten tapahtuneen siirtymisen viettämään pääsiäistä juliaanisen kalenterin mukaan.

Seija Lappalainen näkee Suomen ja Viron tilanteet kuitenkin varsin erilaisina.

”Virossa muutos oli ortodoksien kannalta tärkeämpi, koska Viron ortodoksien enemmistö on Moskovan patriarkaatin alaisia ja he noudattavat juliaanista kalenteria. Nyt kaikkien ortodoksien pääsiäistä siis vietetään samaan aikaan”, hän selittää ja lisää vielä: ”Lisäksi Virossa on nykyään koko väestöön nähden verrattain vähän kristittyjä, jotka yleensä edes viettävät pääsiäistä. Pääsiäisen kaksi eri ajankohtaa eivät siis erityisemmin herätä kiihkeää keskustelua.”

 

Hellevi Matihalti

,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: