Karppanen: Juurettomia vesikasveja

27/06/2019

Karppanen

Kuvatoimittajalla oli vaikeuksia löytää jutussa mainittua ankeriaskasvia. Mutta niittykukilla ja luonnonkasveilla on virallisen nimen lisäksi käytössä runsaasti toisintonimiä, synonyymejä. Näin löytyikin oheinen ankeriaankukka – mesiangervo, (Filipendula ulmaria) Ruotsiksi se kuitenkin on älggräs, joka viittaa hirveen ja ruohoon! Kuvatoimitus jatkaa etsintää …
(Kuva/photo: niittysiemen.fi)

Muistattehan, kuinka Hietalan rouva taannoin irvaili ukolleen sillä, että jotkut väittävät olevansa kasvissyöjiä, mutta kuitenkin pistelevät hyvällä halulla kaloja ja äyriäisiä.

 

Taas oli sattunut kahvilassa tapaus, että muuan nuori neiti oli kysynyt, onko muuta kasvissyöjälle sopivaa kuin kalapullat.

 

”Niissä on kyllä kalaa”, oli Hietalan rouva anteeksipyydellen vastannut.

 

”Ei haittaa”, oli asiakasneito huikannut iloisesti ja tilannut annoksen.

 

 

Hietalan rouva selaili nettiä. Vai pitäisikö sanoa, että hän suorastaan surfasi. Vaahto pärskyi, ja aallokko keinutti.

 

…kasveja, joilla ei ole lainkaan juuria. Edes järven pohjassa.

 

”Tämähän jännää”, mietti Hietalaska ja luki eteenpäin:

 

Haukikasvikin on juureton, samoin ahvenkasvi, vaikka saattaa näyttää, että niillä on juurikarvat.

 

Juurikarvat Hietalan rouva muisti koulun luonnontietotunnilta ja oli nähnyt ne monesti nostaessaan porkkanoita ja punajuuria puutarhastaan.  Juurikasveissahan ei muuta ollutkaan kuin juurta. Ja siinä juurikarvan viuhakkeita.  Niin no, oli tietysti lehdet, mutta ne olivat maan päällä.

 

Matikkakin on juureton. Pötypuhetta  on, että se kiinnittyisi järvenpohjaan juurillaan. Liikkuu se sekin, eikä sillä ole juuria.

 

”Mikähän lehti tämä on, kun näin kummallisista kasveista kirjottaa?”

Kiemurteleva ankeriaskasvi.
(Anguilla anguilla).
(Kuva/photo:kalapedia.ee)

…vaeltavia kasveja. Ankeriaskasvit vaeltavat Sargassomerelle saakka, jossa tapahtuu eräänlainen pölytys eli siitosoperaatio. Ankeriaskasvit pystyvät kiemurtelemaan myös taaksepäin.

 

 

Verkko-.  ”Tarkottaakohan se kalaverkkoa”, mietti Hietalan rouva, ja hänen mielessään alkoi soinnahdella helluntaitropari.

 

”Hitto, kun vuotaa silmistä vettä. Tuuli käy täällä surfatessa. Vai onko tuo sana verholehti? Monilla kasveilla on sellaiset. Eiii helkkari: se on sittenkin verkkolehti. Orto-. Onkohan se joku yrtteihin viittaava? Sama  (h)orto- kuin hortonomissa? Eeei, kun tämä onkin Ortodoksinen.  Jaaaaa! – Tämäpä sattui”,  riemastui Hietalan rouva ja päätti ryypätä välillä kupin kahvia, jotta näkökin paranisi.

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: