Karppanen: Ikoni ja liturgia

12/09/2019

Karppanen

”Ikoni-ikkuna kruunaa rakennuksen” kertoo yrityksen mainoslause.
(Kuva/photo: Ikoniikkuna.fi )

”Minua sitten ärsyttää nykytapa puhua pop- ja vaikka mistä ikoneista”, sanoi Leo.

 

”On niitä kuulemma homoikoneitakin”, tokaisi Jorma.

 

”Mikä niissä ärsyttää?” oli Kustaava ihmettelevinään. Hän luuli tietävänsä vastauksen, mutta ovelana naisena ei antanut sitä huomata.

 

”Se, että ikoni-sanaa käytetään väärin”, paukautti Leo yllättävän kovalla äänellä.

Jorma ei sanonut mitään, mutta näytti olevan samaa mieltä.

 

”Miten niin väärin?” jatkoi Kustaava tenttaamistaan.

 

Nyt Jormakin pääsi puheeseen: ”Ikonihan on pyhä kuva. Ei sellaista sanaa saa käyttää miten tahansa.”

 

”Kuulkaahan poijjaat”, sanoi Kustaava, ”ikoni (εικόνα) on kreikassa alkuaan pelkkä kuva ja vasta myöhemmin tullut merkitsemään kirkollista, pyhää kuvaa”.

”Niinkö?!!” kummastelivat poijjaat melkein yhtä aikaa.

 

”Kyllä”, lausui Kustaava voitonriemuisesti ja lisäsi: ”Ikonografia on kreikassa mitä tahansa kuvittamista, vaikka pornolehden.”

 

Jormaa hymyilytti.

 

”Sitä paitsi”, jatkoi Kustaava opettamista, ”on niitä muitakin uskonnollisesta yhteydestä tuttuja sanoja, jotka alkuaan ovat olleet täysin maallisia.”

 

”Patriarkkaako meinaat?” kysyi Leo.

 

”Siitä en äkikseltään uskalla sanoa, onko  se kreikassa sanana vanhempi kuin kristillisenä terminä”, totesi Kustaava rehellisesti.

 

”Vaan on niitä kait muitakin?” arvaili Jorma, kun oli tiedonjanoon päässyt.

”Onhan näitä. Esimerkiksi liturgia”, vastasi Kustaava.

”Sekinkö?” ihmetteli Leo.

”Olet kai sinä kuullut puhuttavan poliittisesta liturgiasta”, ojensi Jorma nuorempaansa.

”Kirkollisena sanana liturgia on toki vanhempi kuin poliittis-satiirisena”, oikaisi Kustaava Leota vanhempaa mutta itseään nuorempaa ja jatkoi: ”Mutta sen merkitys ei ole yksinomaan kirkollinen.”

Jorma hölmistyi.

”Verbi liturgo (λειτουργώ) tarkoittaa toimimista yleensä. Sellaistakin niin kuin koneet toimivat: tietsikka ja moottorit ja niin poispäin”, tarkensi Kustaava.

 

Leo ja Jorma katselivat silmät pyöreinä.

 

Kustaava halusi vielä lisätä:

”Siksipä puhe jumalallisesta liturgiasta on suomen kielessä tarpeetonta, kun meillä liturgia ensisijaisesti viittaa jumalanpalvelukseen. Eri asia on kreikassa, jossa sähkövatkaimet ja hissitkin ’liturgoivat’. Siellä tarvitaan sana jumalallinen (θεία) liturgian (λειτουργία) määreeksi. Vastaavasti suomessakin sana palvelus vain tekstiyhteydessään on ymmärrettävissä jumalanpalvelukseksi.”

 

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: