Karppanen: Rauhan merkiksi

24/10/2019

Karppanen

 

(Kuva/photo: catholicphilly.com )

”τη δική μου ειρήνη σας δίνω”

Kustaavalla oli vieraana opiskeluaikainen ystävä. Pääkaupunkielämän 60-lukua muistellessa ehti ilta nopeasti, kun ei ollut aikoihin tavattu.

”Minä olen alkanut käydä katolisessa kirkossa”, paljasti Rauha-ystävä.

”Sepä kiintoisaa. Oletko viihtynyt?” kyseli Kustaava.

”Olen. Vaikka kyllä minä vierastan sitä kättelyä”, myönsi Rauha.

”Niin, katolisessa messussa eukaristian edellä annetaan lähellä olevalle rauhanmerkki kättelemällä”, totesi Kustaava.

”Mistä sinä sen tiedät?” Rauha ihmetteli.

”Olenhan minä ulkomailla käynyt katolisessa kirkossa, jos ei ole ollut ortodoksista”, tunnusti Kustaava.

”Oletko mennyt ehtoolliselle?” uteli ystävä.

”En tietenkään”, vastasi Kustaava rehellisesti ja hieman kysymystä hämmästyen.

”Niin. – Mutta jos kirkossa ei ole lähellä ketään kelle antaa rauhanmerkki?” jankkasi Rauha.

”Eiköhän tuota voine odottaa, tuleeko sieltä kauempaa joku toivottamaan Rauhalle rauhaa”, rauhoitteli Kustaava.

Rauha ei antanut periksi: ”Vaan entä jos ei halua toivottaa rauhaa kenellekään?”

”Silloin ei sytämessä asu Ristus vaan Peelsepuupi ja ite Perkele”, veikisteli Kustaava vaikka olikin puolitosissaan.

”Minusta on niin kiusallista koskettaa outoa ihmistä”, huokaili Rauha.

Kustaava nauroi  ja lisäsi:
”No, sitten töksäytät, että en minä anna niin kuin maailma antaa.”

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: