Kolttasaamelaisille edustus ortodoksisen kirkon kirkolliskokoukseen ?

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.
(Kuva/photo: avviir.no)

Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus esittää Valamon luostarissa tänään alkavalle kirkolliskokoukselle kirkkolakia ja kirkkojärjestystä muutettavaksi niin, että kolttasaamelaisilla on jatkossa yksi edustajapaikka kirkolliskokouksessa. Kolttien edustajan valitsisi kolttien kyläkokous.

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff näkee kirkollishallituksen esityksen hyvin myönteisenä.

”Esityksellä on iso symbolinen merkitys. Se on Suomen ortodoksisen kirkon arvostuksen osoitus paitsi kielivähemmistölle myös alkuperäiskansalle”, hän sanoo.

Feodoroff on tyytyväinen esityksen mainintaan kolttien kyläkokouksesta, koska se vahvistaa kolttien kyläkokouksen ikiaikaista merkitystä.

”Ortodoksisella kirkolla on koltille erityisen suuri merkitys”, toteaa luottamusmies Veikko Feodoroff.

Kolttien kyläkokous

Kolttien kyläkokous on ikivanha kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, ja tämä ikiaikaisiin perinteisiin pohjautuva järjestelmä on käytössä nykyään enää vain Suomessa.

Perinteisesti kyläkokouksiin kutsuttiin koolle yhteisön jäsenet aina, kun yhteisölle merkittävistä asioista päätettiin. Kokoukset pidettiin talviaikaan talvikylissä, kun koko yhteisö oli jälleen kokoontunut yhteen kesäpaikoiltaan.

Kyläkokouksissa, joita johti kylän vanhin, päätettiin poronhoitotöistä, kalastusalueista ja muista asioista. Siellä ratkaistiin myös riitoja esim. kalastus- ja eränkäyntiasioissa. Kyläkokous oli käräjiin verrattava elin.

Kyläkokouksia pidetään nykyään Nellim-Keväjärven ja Näätämön koltta-alueilla. Molemmilla koltta-alueilla on omat kolttaneuvostot. Kyläkokouksessa käsitellään kolttalain mukaan esitykset ja lausunnot kolttasaamelaisten elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa. Kokouksissa valitaan myös kolttaneuvoston jäsenet ja varajäsenet sekä vaalilautakunnan luottamusmiehet joka kolmas vuosi pidettäviä vaaleja varten. Luottamusmiesvaaleissa äänioikeutettuja ovat Inarin kunnassa asuvat täysi-ikäiset kolttasaamelaiset sekä heidän aviopuolisonsa.

Ortodoksisuus on osa kolttasaamelaisuutta

Kolttasaamelaiset kääntyivät ortodoksiseen uskoon 1500-luvulla pyhän Trifon Petsamolaisen valistustyön seurauksena. Ortodoksisuus erottaa kolttasaamelaiset Suomen muista saamelaisista, jotka kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon.

Ortodoksiseen uskoon liittyvät vuosisataiset perinteet ovat vahvasti osa kolttasaamelaista kulttuuria. Vuosittain elokuussa järjestetään Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellus Nellimistä Sevettijärvelle ja Neideniin, missä järjestetään vedenpyhitysjuhla. Joulukuun 15. päivä on taas Pyhän Trifonin muistopäivä, jolloin myös Sevettijärven kirkko viettää vuosipäiväänsä.

Tärkeimmät ortodoksisen kirkon jumalanpalvelustekstit sekä kirkkolaulut on myös käännetty koltansaameksi. Saamenkielisten jumalanpalvelusten toimittamisen mahdollistavat osaltaan Johannes Krysostomoksen papin käsikirjan eli liturgian ja Rukouskirjan koltansaamenkieliset käännökset. Ortodoksisen kirkkotiedon käsikirjan koltansaamenkielinen versio puolestaan välittää eri-ikäisille koltille omaa uskonnollista perinnettä.

 

Aristarkos Sirviö

Heinävesi

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggaajaa tykkää tästä: