Joulukalenteri: Perjantai 20.12.2019

20/12/2019

Joulukalenteri2019

Olen saanut käydä kaksi kertaa Johannes Rilalaisen luostarissa Pietarissa kunnioittamassa pyhä Johannes Kronstadtilaisen reliikkejä. Pyhä Johannes on haudattu omasta toivomuksestaan luostariin, jonka hän itse on perustanut, ja luostarin alakerrassa on erillinen pieni kirkko hautakappelina. (Kuva: Hellevi Matihalti)

 

Kristuksen syntymän esijuhla
Pyhän Johannes Kronstadtilaisen muisto

 Rauha ja elämän kyllyys sydämessä ehtoollisen jälkeen on Herran Jeesuksen Kristuksen verrattoman kallisarvoinen ja suuri lahja, joka ylittää kaikki aineelliset lahjat, vaikka ne laskettaisiin yhteen. Jos ihmisellä ei ole sielun rauhaa – jos hänen sydämessään vallitsee piina ja ahdistus – hän ei voi nauttia mistään hyvyyksistä, ei aineellisista eikä hengellisistä. Totuuden, hyvyyden ja kauneuden taju eivät silloin tuota hänelle nautintoa, sillä hänen elämänsä keskus – sydän tai sisäinen ihminen – on tukahdutettu ja surmattu.

 Mieti ja ajattele sitä, että kaikki ajatuksesi, tunteesi ja mielialasi tiedetään taivaassa, istuitpa sinä tai makasit, kävelit, teit työtä, rukoilit, lauloit, luit tai puhuit. Elä siis varovasti, ajattele ja tunne järkevästi ja tee kaikki omantunnon ja Vapahtajan käskyjen mukaan. Suhtaudu ihmisiin vilpittömästi, suorasti, hyväntahtoisesti, puhtaasti ja pyhästi ja rukoile Jumalaa ja pyhiä. Aamen.

 Herra on elämä kuolemassani, voima heikkoudessani, valo pimeydessäni, ilo murheessani, uskallus arkuudessani, rauha sekasorrossani, kuulija rukouksessani, kunnia kunniattomuudessani ja pelastus kunniattomuudestani.

Pyhä Johannes Kronstadtilainen. Elämä. Otteita päiväkirjasta. Toimittanut ja suomentanut nunna Ksenia. 2000. Lintulan luostari

 

Syksyllä 2012 vietin tyttäreni kanssa kaksi viikkoa Pietarissa. Saimme asua Kirjailijaliiton residenssissä Suomi-talossa, kokata ruokamme itseksemme. Kävimme ostoksilla lähikaupassa ihan niin kuin kotonakin, ja silti asuimme aivan keskellä suurkaupunkia. Sukelsimme kirjallisuuteen Ahmatovan jalanjäljissä (museota oli varsin vaikea löytää, kun opaskirja antoi kovin virheellisen osoitteen) ja Jeseninin seurassa kuuntelimme rankkasateen ropinaa Taurian puistossa. Tutkimme Dostojevskin kotimuseon ja kujat niiden talojen takana, joiden kauniita julkisivuja ensin olimme ihailleet. Kävimme hautausmaat ja saimme loistaville paikoille liput jääkiekko-otteluun. Valvottuina öinä kävin ulkona tupakalla ja seurustelin kiiluvasilmäisen mustan kissan kanssa, joka ilmestyi sisäpihalle yhtä yllättäen kuin sieltä katosikin.

Eräänä pilvisenä mutta sateettomana päivänä teimme pienen pyhiinvaelluksemme Johannes Rilalaisen nunnaluostariin kunnioittaaksemme pyhän Johannes Kronstadtilaisen reliikkejä. Tuona päivänä ei luostarissa ollut kovin monia pyhiinvaeltajia, ja niin saimme rauhassa viipyä pikku kappelissa. Kukat tuoksuivat, hiljaisuus oli käsinkosketeltavaa, rauha valtasi mielen kokonaan.

Rukoile puolestamme, pyhä Johannes!

 

Hellevi Matihalti 

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggaajaa tykkää tästä: