Karppanen: Pääkallo ja aivokapasiteetti

16/01/2020

Karppanen

(Kuva/photo: OCA )

”Vaimo kertoi, että hänen sisarensa seurakunnassa – siis luterilaisessa – meinataan vaihtaa alttaritaulu”, sanoi Jorma.

”Onko siinä joku vika?” kysyi Leo.

”Ei muuta vikaa, kuin että ristiinnaulitun ristin alla on pääkallo, ja se kuulemma pelottaa seurakuntalaisia, varsinkin lapsia”, selitti Jorma.

”Onhan se kallo varmaan aika karsee”, arveli Leo.
”Höpö höpö”, paukautti Kustaava ja alkoi jakaa tietoa: ”Pääkallo Kristuksen ristin alla on keskiajalta periytyvä, sekä itäisen että läntisen kirkkotaiteen aihelma, jolla haluttiin kuvata sitä, että Kristus kuoli ihmisten puolesta ja voitti kuoleman. Kristuksen ristin ajateltiin (ainakin symbolisesti) pystytetyn Aatamin haudan päälle, ja Aatami tarkoittaa koko ihmiskuntaa. Olen nähnyt tuolla pohjoisessa esimerkiksi Kiimingin ev.-lut. kirkossa pääkallon sisältävän, Kristusta ristillä esittävän Mikael Toppeliuksen maalauksen. Muissakin Oulun seudun kirkkojen maalauksissa aihelma esiintyy. – Jos seurakuntalaisia pääkallo taideteoksessa pelottaa, pappien sun muiden tehtävä olisi vaikkapa saarnoissaan tai lehtikirjoituksissa selittää, miksi se maalaukseen on kuvattu.”

”Tarpeen se pääkallo on meillä elävilläkin; pysyy paremmin aivot kasassa, kun on vähän luuta suojaamassa. Mitä tuota säikkymään”, mietiskeli Jorma.

”Ja eiköhän nykyihmiset ole sarjakuvissa nähneet luurankoja ja pääkalloja sen verran, että on tutuksi tullut”, lisäsi Kustaava.

Leo vaihtoi puheenaihetta:

”Ortolehdessä oli juttua harhaopeista, muun muassa gnostilaisuudesta. Muistelen aiemmin kuulleeni, että kristityt vainosivat gnostilaisia, mutta tämä kirjoittaja väitti, ettei siitä ole todisteita. Ovat kuulemma olleet jopa seksuaalisia hyväksikäyttäjiä nämä keskenään riitaisat gnostilaiset.”

Jorma vain kuunteli.

”Luin minäkin sen jutun ja ihmettelin epähistoriallista lähestymistapaa”, sanoi Kustaava ja painotti:

”Valtaan päästyään kristityt poistivat kirjastoista toisinajattelevien kuten gnostilaisten kristittyjen ja erityisesti ei-kristittyjen ajattelijain tekstejä ja tuhosivat niitä. Antiikin filosofien ja kirjailijain teoksia ja kokonaisia kirjastoja hävitettiin. Aikansa oppinein nainen, uusplatonilainen filosofi ja matemaatikko Hypatia murhattiin Aleksandriassa patriarkka Kyrilloksen aikaan vuonna 415, koska Hypatia kieltäytyi kääntymästä kristinuskoon.  Itä-Rooman eli Bysantin kristitty keisari Justinianus I sulki Platonin (427 – 347 eKr.) ajoilta periytyneen filosofikoulun (Akatemian) Ateenassa vuonna 529. Kuitenkin varhainen kristillinen teologia sai paljon vaikutteita ja lainasi käsitteitä Platonin filosofiasta, jonka esimerkiksi kirkkoisät Origenes ja Klemens Aleksandrialainen tunsivat erinomaisesti. Origenes oli myös uusplatonilaisen filosofin Plotinoksen (205 – 270) henkilökohtainen tuttava.
Seksihurjastelijoita on ollut kautta aikain ja on yhä meissä kristityissäkin, kirkkokunnasta riippumatta. Ja mitä tulee gnostilaisten keskinäisiin riitoihin, eikö muka kristittyjen oppi- ja muu historia ole riitoja täynnä?  Äänestyksellä ne ovat syntyneet riitaisat päätökset, onko Kristus Isästä iankaikkisuudessa syntynyt vai Isän luoma ja onko Neitsyt Maria Jumalansynnyttäjä. Tiedossa on sekin, kuinka moni kokouksiin osallistuneista piispoista kannatti ja kuinka moni vastusti mitäkin dogmia.”

 

Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: