Aamu-uni

01/04/2020

Artikkeli

(Kuva/photo: Hellevi Matihalti)

Hellevi Salminen Matihalti rakasti Eeva-Liisa Mannerin runoutta, kuten minäkin.

 

Hellevin kuolinyönä näin toistuvasti samaa unta: kirjoittaminen ei meinannut sujua vaan juuttui aina johonkin, ja eteen tulivat aina sanat Eeva-Liisa Mannerin runosta ”Marie Thérèse Paradies (18)”  (kok. Kuolleet vedet, 1977).

 

Kun olin sokea, osasin kävellä ja soittaa.
Kun Anton paransi minut, en enää osaa.


Unessa oli tärkeää, että muistaisin lisätä kirjoitelmaani nuo sanat, jotka olin omasta mielestäni jo monesti siihen lisännyt.

Runo jatkuu:


Kävelen seinänvieriä pitkin, käteni tahtovat

        mutta koskettimet eivät suostu.
Ja pelkään valoa.
Kynttilän liekki satutti minua kuin salama,
tiedon miekka, valkein ja pimein kaikista.

 

Petyin, kun näin kaukaa Tonavan puut
enkä voinut koskettaa niitä.
En ollut vielä keksinyt perspektiiviä

joka on harha muiden harhojen joukossa

_ _ _

 

Yleisradion Areenassa on paraikaa katsottavissa Alissa Walserin romaaniin Am Anfang war die Nacht Musik pohjautuva Barbara Albertin elokuva Mademoiselle Paradis (2017).

 


Esko Karppanen

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggaajaa tykkää tästä: