Tiernapoikaperinne elää ja uudistuu

19/12/2020

Artikkeli

Tähti- eli tiernapoikakuvaelma (< Stjärngossarna) on tuttu länsirannikolla, erityisesti pohjoispohjalaisella seudulla, mutta perinne on koulujen kuusijuhlien myötä levinnyt viime vuosisadalla myös Sisä-Suomeen, itärajalle asti. Oulun ortodoksisen seurakunnan papisto ja kanttorit ovat esittäneet Tiernakuvaelmaa seurakunnan joulunvalmistusjuhlissa jo puolisenkymmentä vuotta.  Nyt koronajouluna heidän tulkintansa on vastaanotettavissa seurakunnan nettisivujen kautta Youtube -kanavalla.

Monesti aikuisetkaan miehet eivät tiernapoikina malta olla pajattamatta teinityyliin huutaen. Oululaisten ortotiernapoikain puhe ja laulu on ihailtavan luontevaa. Liikunnallisesti esitys on ihastuttavan koreografiamainen polvistumisineen ja miekkailukohtauksineen; miekat avautuvat kuin portit korkeiksi kaariliikkeiksi.  Erityisesti isä Tuukka Rantanen mustana Knihtinä on plastisesti niin vaikuttava, että häneltä varmaan sujuisi afrikkalaisten orientaaliortodoksien liturginen tanssikin, jos se bysanttilaiseen traditioon kuuluisi.

Moni esityksen netissä nähnyt ei ole minulle kertomansa mukaan huomannut siinä mitään uutta tai entiseen poikkeavaa. Ei sittenkään, vaikka kruunupäinen blondimurjaanikuningas laulaa: ”Hoo, jos minä olen musta.” Eikä siinäkään, että Herodeksen uskollinen palvelija Knihti on tässä esityksessä musta tai ainakin tumma, siis poikkeava, erilainen kuin muut.

Murjaanien kuninkaan osan tulkitseva Oulun kirkkoherra, rovasti Marko Patronen toteaa, että roolit on jaettu musiikillisten vahvuuksien ja persoonan mukaan. Tietoisesti sillä ei haluta viestittää mitään taikka pyrkiä poliittiseen korrektiuteen. ”Meistä on hienoa, että voimme ortodoksisen kirkon pappeina ja kirkonpalvelijoina osoittaa olevamme osa paikallista elämänmenoa myös tämän vanhan joulukuvaelman myötä”, sanoo isä Marko.

                                                    *

Ihmisen tummaihoisuus on suhteellista. Vaaleaihoisen rinnalla välimerelliset ihmiset ovat tummia. Lähi-idän ihmisten ja pohjoisafrikkalaisten tummuudessa on vain aste-ero. Ihonvärien vaihtaminen Murjaanien kuninkaan ja Knihtin kesken vaikuttaa tutkivan sitä, kuinka asennoitumisemme toisiin vaihtelee sen mukaan, onko erilainen ihminen meille läheinen, luotettava ja lojaali kuten Knihti Herodekselle vai onko hän tuntematon ja pitääkö häntä siksi ja sen lisäksi muutenkin pelätä. Herodeshan pelkää Murjaanien kuningasta valtansa puolesta – kuten luonnollisesti uutta kuningastakin.

Tiernapoikakuvaelmaa kuningas Herodeksen luo saapuvista itäisen maan viisaista miehistä on Suomessa esitetty jouluna tai joulun alla. Etelä- ja Länsi-Euroopassa tiernapojat kiertelevät esiintymässä loppiaisen aikaan. Tämä on ymmärrettävää, koska lännen kirkoissa loppiainen on itämaan tietäjien juhla; Espanjassa jaetaan silloin lahjojakin.  Ortodoksisessa kontekstissa Tiernakuvaelma sopii erityisen hyvin jouluksi sen takia, että kirkossamme Matteuksen evankeliumin kertomus (Matt. 2.) tähden johdattamana äsken syntyneen uuden kuninkaan luo eli Kristus-lapsen seimelle saapuvista itämaan tietäjistä on juuri joulupäivän evankeliumiteksti.

Kuninkaiksi tulkituista itämaan tähtitietäjistä ei tiernakuvaelmassa ole enää muita jäljellä kuin Herodeksen valtataistelussa häviölle jäävä Murjaanien kuningas. Tiernanäytelmiin tummaihoinen hahmo on ilmaantunut kertomuksista, joiden mukaan Kristuksen seimelle tulleista viisaista kuninkaista yksi oli etelämpää ja siksi tummempi. Tietäjät hahmotettiin kuninkaiksi eräiden messiasennustuksiksi tulkittujen Psalttarin ja Profeetta Jesajan kirjan kohtien perusteella. Tumman kuninkaan aihe on esillä monissa taidehistorian tunnetuissa maalauksissa, jotka esittävät Kuninkaiden kumarrusta. Tumma hahmo on neljäntenä myös Petter Bergströmin alttaritaulussa, jonka hän teki 1743 pohjoispohjalaiseen Lumijoen kirkkoon. Nykyisin maalaus on viereisessä seurakuntatalossa.  Joulukorteistakin aihelma on tuttu.

                                                     *

Tiernapoikakuvaelmassa on lauluja useilta vuosisadoilta. Latinankielisestä kirkko- ja koululaulukokoelmasta  Piae cantiones (1583) on – kylläkin eri sävelmällä  ja huomattavasti lyhempänä –  peräisin ”Piltin synnytti Betlehem” (Puer natus in Betlehem). Se sisältyy myös ensimmäiseen suomalaiseen, Jakob Finnon toimittamaan ja suomentamaan virsikirjaan (1584).

Hieman erikoista on se, että Tiernapoikakuvaelman (ainakaan nykyiseen) laulurepertuaariin ei kuulu se säkeistö, joka nimenomaan kuninkaiden kumarruksesta kertoo: ”Reges de Saba veniunt./ Aurum, Thus, Myrrham offerunt.” Finno suomentaa: ”Sabast tulid sitt Cuningat/ Lahioill teid hänen cunniat.”  Vrt. Ps. 72: 10 – 11: ”Saakoon hän [kuningas] Tarsisin ja meren saarten lahjat, Saban ja Seban kuninkaitten verot. Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä, ja palvelkoot häntä kaikki kansat.” Asia tulee kyllä esille toisessa Tiernapoikain laulussa: ”Ja he riensivät uhraamaan/ kultaa, pyhää savua ja mirhamia.”

Aasi ja härkä kuuluvat myös Tiernapoikakuvaelman faunaan: ”Aasi se seisoi ja härkäinen,/ kussa piltti oli niin pienoinen” (alkuaan: herrainen). Finnolla kohta on muodossa  ”Asi tunsi ia härkäinen./ Et se pilt oli Herrainen.”  Alkuteksti kuuluu: ”Cognovit bos et asinus/ Quod puer erat Dominus.” Lapsi oli pieni Herra, siis Jumala.

Apokryfisessä Pseudo-Matteuksen evankeliumissa (14. luku) kerrotaan Neitsyt Marian tulleen kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen synnytyspaikaksi enkelin osoittamasta luolasta ja panneen lapsen tallin seimeen lepäämään. Evankelista lisää: ”Ja härkä ja aasi palvoivat häntä.” Tässä tekstikohdassa on monesta taidehistorian kuuluisasta maalauksesta ja sittemmin joulukorteista tuttujen hellyttävien eläinhahmojen alkuperä.  Luola ja tallin seimi Kristus-lapsen syntymäpaikkana eivät ole keskenään ristiriidassa vaan kiinteässä liitossa joulukertomuksen historiassa, kuten ortodoksisen kirkon Kristuksen syntymäjuhlan palvelusten lopputoivotuskin  osoittaa: ”Luolassa syntynyt ja seimessä maannut.”

Esko Karppanen

,

Tilaa

Subscribe to our RSS feed and social profiles to receive updates.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggaajaa tykkää tästä: