Silloin tällöin näkee väitettävän, että joulukalenterin viimeinen luukku tulisi olla joulupäivä (25.12.) eikä jouluaatto (24.12.), niin kuin se käytännössä on.

Väite on järjetön.

Vuosikalenterikin alkaa tammikuun ensimmäisestä päivästä, uudenvuoden päivästä (1.1.) ja päättyy seuraavaan uudenvuodenaattoon, joulukuun viimeiseen päivään (31.12.), niin kuin vuosikin! Ei suinkaan vuosikalenterikaan pääty seuraavaan uudenvuodenpäivään.

Sama koskee ns. lukuvuosikalentereita.  Jos akateeminen tai muu lukuvuosi alkaa elokuun ensimmäisenä (1.8.), akateeminen kalenteri (tai muu lukuvuosikalenteri) päättyy seuraavan vuoden heinäkuun viimeiseen päivään (31.7.), toisin sanoen siihen päivään, jolloin kyseinen lukuvuosi päättyy, eikä seuraavan elokuun (ja lukuvuoden) alkuun.  Vastaava on tietenkin asia sellaisissa maissa, joissa akateeminen lukuvuosi alkaa marraskuun ensimmäisenä. Akateeminen kalenteri alkaa siinä tapauksessa 1.11. ja päättyy seuraavana vuonna lokakuun viimeisenä 31.10.  Samoin tehdään esimerkiksi työsopimukset (mikäli ne tehdään vain vuodeksi): Työsuhteen alkamispäivä on 1.8. ja viimeinen 31.7.  Tai toisessa tapauksessa: jos työsuhde alkaa 1.11. se merkitään päättyväksi 31.10.

Niin ikään kirkkovuosi alkaa 1.9. ja päättyy seuraavana kalenterivuonna 31.8. (eikä suinkaan 1.9.)

Näiden esimerkkitapausten valossa tulisi olla selvää, että joulukalenteri (tai adventtikalenteri) alkaa joko joulukuun ensimmäisestä  tai idän kirkon joulupaaston ensimmäisestä päivästä 15.11. ja päättyy siihen päivään, joka on viimeinen paastopäivä eli jouluaattoon 24.12.  Se, että jouluaamuna paastotaan vielä ennen liturgiaa, ei tähän kuulu eikä asiaa muuta. Liturgiahan voidaan toimittaa jo keskiyöllä tai vasta aamupäivällä.

Esko Karppanen