Simeon ja Hanna

Pyhyys Käsitys pyhyydestä oli laajasti tunnettu jo antiikin ajan uskonnoissa. Kreikan kielessä ”profaani” (kreik. profanoV) merkitsee maallista, epäkunnioitettavaa ja arkista eli kaikkea sellaista, mikä on vailla osuutta objektiiviseen todellisuuteen. Objektiivinen olevainen on taas klassisen maailmankuvan mukaan pysyvä, ikuinen, aito, ja siksi ainoa arvokas ja kunnioitettava. Toisin sanoen ”profaani” on alkuperäisen merkityksensä mukaan vailla tulevaisuutta, ohimenevä […]

Tänään 26.5.2019 tuli kuluneeksi 50 vuotta arkkipiispa Johanneksen (1923-2010) piispaksi vihkimisestä. Luterilaisesta taustasta tullut varsinaissuomalainen teologian tohtori Johannes Wilho Reino Rinne oli siirtynyt ortodoksiseen kirkkoon 1966 ja vihitty diakoniksi, papiksi ja arkkimandriitaksi Konstantinopolin äitikirkossa. Ekumeeninen patriarkaatti samoin kuin myös Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali näkivät kuinka suuren lahjan Suomen ortodoksinen kirkko Johanneksessa oppineena teologina, […]

”Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka helposti saa meidät kiedotuksi, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilpailussa, silmät luotuina uskon alkuunpanijaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka odotettavanaan olevaa iloa varten kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuutui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle” [Hepr. 12:1-2] […]

Kun presidentti Lennart Meren syntymästä oli kulunut 79 vuotta, Nikean metropoliitta Johannes kirjoitti muistikuviaan hänestä Pro Estonia –lehdessä. Koska metropoliitta Johanneksen teksti kiintoisasti valottaa presidentti Meren suhtautumista sekä naapurimaahan Suomeen että ortodoksiseen kirkkoon ja koska se ei valitettavasti ole nettiversiona luettavissa, Simeon ja Hanna –verkkolehti julkaisee luvalla kyseisen tekstin:   Varhaisin muisto liittyy Joensuun yliopistossa […]

Isä Johannes Karhusaari opiskeli Thessalonikissa yhdeksäntoista vuotta sitten. Tuolloin hän kirjoitti Ortodoksiviestiin kokemuksistaan, opiskelustaan ja havainnoistaan. Simeon ja Hanna on saanut julkaistavakseen otteen kirjoituksesta.   Thessalonikissa elämä jatkuu ja paastonaika on meneillään. Kaupungin kaikki grillit toimivat, giros-vartaat pyörivät ja uudet jäätelölaatikot ilmestyivät heti ensimmäisinä lämpiminä päivinä kioskien kupeille. Puhdas maanantai oli vapaapäivä: silloin lennätettiin leijoja […]

Liityin 1990-luvulla ortodoksiseen kirkkoon. Olin silloin uuden kalenterin kannattaja. Se tuntui luonnolliselta ja loogiselta, ja kiistoja vanhan ajanlaskun pääsiäiseen siirtymisestä lähinnä hämmästelin. Pääsiäisen ajankohdasta puhuminen ei tuntunut tärkeältä. Sisäänajovaiheeni ortodoksisuuteen on ollut pitkä. Rippi-isäni kehotti minua ensin selvittämään, tarvitsenko kirkkoa. Se selviäisi elämällä kirkkovuosi jumalanpalveluksien kautta, ja lukemalla ortodoksista kirjallisuutta. Irrottautuakseni työn ja arjen oravanpyörästä […]

Hautausmaa on luminen, puut piirtyvät mustina, paljasoksaisina valoa vasten – taivas on valoa täysi. Polku, kaikki polut hautausmaalla, ovat hyvin hiekoitetut kyllä, mutta hiekan alla liukkaita, ja minua koko ajan pelottaa, että liukastun ja kaadun, ja jos pidän kiinni tyttäreni käsivarresta, kaadan hänetkin samalla. Minua vain pelottaa, vaikka olen menossa autuaan Ksenia Pietarilaisen luo. Ja […]

Minulla oli ilo viettää muutama helmikuinen päivä Pietarissa kirjailijantyöni puitteissa, mutta yhdistin matkaani myös käynnin minulle rakkaan pyhän, autuaan Ksenia Pietarilaisen luona Smolenskin hautausmaalla. Smolenskin hautausmaa ja autuaan Ksenia Pietarilaisen rukoushuone on tuttu monille suomalaisille ortodokseille. Hautausmaan portin lähellä on pieni Ksenia Pietarilaisen museo, jossa on runsaasti taiteilija Aleksandr Prostevin maalauksia autuaan Ksenian elämänvaiheista. Tutustuin […]

”Turun tuomiokirkon kello lyö 12” merkitsee joka arkipäivä kuultavia Turun tuomiokirkon kellojen lyöntejä keskipäivällä Yle Radio 1 -kanavalla. Jatkosodan lopulla Kannaksella käytyjen ankarien taistelujen aikaan piti tuolloinen tasavallan presidentin puoliso Gerda Ryti 16.7.1944 radiopuheen, jossa hän kehotti omistamaan keskipäivän kellonlyönnit yhteiselle rukoukselle synnyinmaan puolesta: ”Kun Turun tuomiokirkon kello on tänään lyönyt 12 lyöntiään, kehotan Suomen […]

Kuvitelkaamme tilannetta, jossa emme muistaisi omaa nimeämme eikä kukaan ympärillämme sitä tietäisi. Varmasti tuntuisi siltä, että ei ole kukaan eikä kuulu mihinkään. Nimi antaa meille identiteetin ja liittää meidät ympäröivään yhteisöön. Nimellä on merkitystä – myös kristillisessä mielessä. Siksipä piispa Kallistos Ware on kirjoittanut kirjan ”Nimen voima”. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa poliisi huutaa pakenevalle konnalle: ”Lain […]