Simeon ja Hanna

Jorma oli kutsunut Kustaavan kylään.   Vaimo kun sanoi olevansa luterilaisena aranpuoleinen liikkumaan ortodoksipiireissä; väitti ettei tunne siellä ketään. Jorma, joka keittotaitoisempana huolehti perheen ruoanlaitosta, oli valmistanut tummaksi haudutettua kaalimuhennosta. Vähäliemisessä ruokalajissa oli lihaisen makkaran palasia ja ihan selviä sianlihakuutioita.   ”Otahan Kustaava reilusti! Jorma kertoi Sinun olevan kaaliruokien ystävä”, kehotti talon emäntä.   ”Niin […]

Kustaava oli kutsunut Jorman ja Leon kylään. He tulivat mielellään niin kuin silloinkin, kun Kustaava oli tuonut seurakuntamatkalla Hietalan puutarhasta pieniä kesäkurpitsoita ja paistanut niitä. Leo oli silloin ensimmäisen kerran maistanut kypsennettyä kesäkurpitsaa. Hän oli syönyt sen ennen aina raakana. ”Kun se on ihan kurkun näköinen”, hän oli puolustellut.  – ”On sitä keltaistakin”, oli Kustaava […]

Seurakunnan iltakerhoon oli tilattu esitelmöitsijä. Hän oli Nuori Kirjailija. Ei vielä kovin kuuluisa, mutta sellainen, josta voi ajan kanssa kehittyä Kovin Kuuluisa.   Kirjailija oli kutsuttu esitelmöimään aiheesta Esteitä ja eroja ihmiselämässä. Paikalla oli väkeä mukavasti. Kirjailijan äitikin oli saapunut. Seurakunnan pappi istui etupenkissä.   ”Estetiikka”, painotti Nuori Kirjailija, ”tutkii esteitä, niiden ominaisuuksia ja keskinäisiä […]

Eräänä unettomana yönä Hietalan rouva luki kirkkokunnan uusista hallintomallisuunnitelmista. Päässä alkoi kuplia innovatiivisia ajatuksia, joista kehkeytyi ns. Hietalan malli:   Tämähän on heleppo juttu. Hiippakuntia ei tarvita kun yksi: Suomen hiippakunta. Ja sillon riittää yks piispa. Kunhan pittää varasa, ettei mittään kahelia despoottia nimitetä. No, niin. Sitten seurakuntajako. Tämänvertaselle ihmisjoukolle riittää kaks seurakuntaa: pohjonen ja […]

”Miksi seurakunnan lukupiirissä käsitellään tällaisia kirjoja?” ihmetteli Leo katsellen piirin ohjelmaa.   ”Joko sinä oot ne kaikki lukenu?” näpäytti Jorma. Kustaava hymyili muttei sanonut mitään.   ”En ole lukenut, vissiin yhtään”, tunnusti Leo.   ”Sano sinä Kustaava, poskes pullottaa, kun suu on jo niin sanoja täynnä”, velmuili Jorma. ”Ei, kun sano ensin sinä”, kursaili Kustaava. […]

Hietalan rouva oli saanut taannoin tyttäreltään sähköpostia. Tytär oli kirjoittanut, että Kreikassa on pyhäinpäivä, eikä Hietalan rouva ollut ollenkaan ymmärtänyt, miten se siihen aikaan sielläkään olisi, ortodoksisessa maassa. Hietalan rouva päätti soittaa Kustaavalle. ”…kun tyttö väittää, jotta sanakirjan mukkaan psykhosabbato on suomeksi pyhhäinpäivä.” ”Niin saattaa lukea jossain sanakirjassa”, mietti Kustaava. ”Van onko se?” ehätti Hietalan […]

Kustaavalla soi puhelin. Kustaava: Kustaava. Hietalan rouva: Terve. Hietalaska täällä päässä. Kustaava: Terve, terve. Hietalan rouva: Kuule, kun sinä oot niitä kielinaisia, niin selittäsitkö mulle yhen sanan. Kustaava: Mielihyvin, Jos vain taito riittää. Hietalan rouva: Varmaan riittää. Kun kirkkokunnan sivulla sanotaan, jotta  palavelus striimataan siitä ja siitä kirkosta, nin mitä se tarkottaa? Kustaava: En oo […]

Tapahtumain yö oli vasta alkuillassa, kun kirkosta purkautui väkeä. Siellä oli toimitettu Kiitosakatistos. Kustaava, Jorma, Leo ja Leon ystävä etsiytyivät kirkonläheisen kahvilan terassille nauttimaan jälkitarjoilusta. ”Upeaa laulua!” henkäisi Leo ensimmäisenä. Jorma myhäili. Kustaava kuunteli, mitähän Leon vieras sanoisi. Hän kun kuulemma opiskeli yliopistossa humanistisia aineita. ”Miltä ajalta tuo teksti on?” vieras kysyi. Jorma ja Leo […]

”Kylläpä sitä nyt uudistellaan rajoja”, sanoi Jorma.   ”Mitä rajoja?” kysyi Leo.   ”No, seurakuntien ja hiippakuntien”, ehätti Kustaava huudahtamaan, ikään kuin olisi ihmetellyt, eikö Leo ole asioista perillä.   ”On se aika ymmärrettävää; ei ne pikkuseurakunnat ole elinkelpoisia”, huomautti Leo.   ”Ehkei ole, mutta nythän uudistetaan kaikkia eikä vain alueellisesti ja väkiluvultaan pieniä”, sanoi […]

”Ei näkynyt Hietalan rouvaa polvirukouspalveluksessa”, totesi pappi.   ”Ei mulla tepsi polovirukkoukset”, sanoi Hietalan rouva ykskantaan.   ”Kuinka niin?” ihmetteli pappi.   ”Kun mulla toimii paljo paremmin päkiä- ja pakararukkoukset”, heläytti Hietalan rouva iloisesti. ”Jaa jaa”, tyytyi pappi sanomaan. Hän ei ymmärtänyt, mitä puhekumppani tarkoitti.   ”Se on vähän niin kuin syömisten ja juomisten kanssa”, […]