Arkisto | Kirjat RSS feed for this archive

”Ei elämää kuin peltoa voi ylittää”

28/09/2017

0 Comments

Annina Holmberg: Tahto ja hohto. Ritva Holmbergin taiteilijantie. 2017. Siltala. EN KOSKAAN OLE lukenut täydellisempää rakkaustarinaa onnellisine loppuineen edes fiktiona, kuin Annina Holmbergin teos Tahto ja hohto. En koskaan osannut kuvitellakaan, että sellaisen voisi kirjoittaa todellisesta elämästä – siitä huolimatta, että olen aina uskonut mahdollisuuteen rakastaa toista ihmistä kunnes kuolema erottaa. Ja vielä sen jälkeenkin. […]

Continue reading...

Yhteistä matkaa äiti Marian kanssa

25/09/2017

0 Comments

Tutustuin Äiti Maria Normanbylaiseen 1980-luvun lopulla: olen ostanut tai saanut lahjaksi Sisar Teklan toimittaman ja elämäkerrallisella johdannolla varustaman kirjekokoelman Kirkas pimeys (1988, Kirjaneliö) joulukuun 19. päivänä 1989. Myöhemmin olen ostanut Äiti Marian kirjoittaman teoksen Kätketty aarre (1987, Kirjaneliö), jonka alaotsikko kuuluu Ortodoksisen apofaattisen teologian sovellutus. Molemmat kirjat on ansiokkaasti suomentanut Pia Koskinen-Launonen. Muistan hyvin tuon […]

Continue reading...

”Teille voi käydä huonommin kuin arvaattekaan.”

31/07/2017

0 Comments

Markku Kivinen: Lähetin loppupeli. 2016. Teos Venäjällä eletään Putinin jäkeistä aikaa, uusi presidentti on nimeltään Ivanov, ja hänen aikanaan ilmapiiri on kiristynyt ja muuttunut entistä ahtaammaksi. Myös hallitusvalta ja kirkko ovat selkeästi yhdistyneet – kirkkoon tulleet rukoilijat huomaavat sen siitä, että perinteisesti on rukoiltu presidentin puolesta – nyt mainitaan myös valtaa pitävän presidentin nimi: ”Rukoilkaamme […]

Continue reading...

”Kirjanrakastajan tunnustuksia”

29/05/2017

0 Comments

Anelma Järvenpää-Summanen: Kaidepuita kaaoksen keskellä. 2015 (2.painos). Sanasato   MONET KIRJAILIJAT ovat kirjoittaneet kokonaisia teoksia siitä, miksi lukeminen kannattaa aina. Kun sain Anelma Järvenpää-Summasen Kaidepuita kaaoksen keskellä, mieleeni tuli välittömästi ainakin Merete Mazzarellan Silloin en koskaan ole yksin ja Hannu Mäkelän Ruhtinas unelmain mailla. Kaikkien näiden teosten punainen lanka on tavallaan sama, mutta oman laatunsa, […]

Continue reading...

Kun aurinko tanssii, syreenit tuoksuvat ja linnunlaulu soi maan ja taivaan välillä

22/04/2017

0 Comments

ALAOTSIKKONSA mukaisesti teos sisältää kahden kirjoittajan, Liisa Enwaldin ja Esko Karppasen, esseitä [p]ääsiäisestä ja keväästä. Tekijät ovat julkaisseet aikaisemmin kaksi jouluun liittyvää esseekokoelmaa, joista vuonna 2015 ilmestynyt Sana- ja sävelrosollia on arvioitu myös Simeonissa ja Hannassa (Kohti ”joulun hiljaista riemua, 4.12.2015). Nyt siis eletään monessa ajassa ja monissa yhteyksissä pääsiäistä, jota eittämättä aina kuuluu kevääseen. […]

Continue reading...

Kevät, Baal ja pyhä vesi

18/04/2017

0 Comments

  Kreikkalaisen Nobel-kirjailijan Odisseas Elitiksen (1911 – 1996) surrealistisessa runoudessa ortodoksisen liturgiikan kieli ja kuvasto raamattuviitteineen esiintyvät vahvasti symbolisena ja toisinaan ironisesti etäännytettynä. Pääsiäiskuvaston tapaamme Elitiksen runoelmassa TO AΞION EΣTI (1959, suom. Ylistetty olkoon, 2010).  Sen 4. oodissa toukokuun ruumis on haudattu ”Syvään kaivoon/ he ovat sen sulkeneet/ Pimeys tuoksui/ ja koko Syvyys.// Jumalani Suurmestari/ […]

Continue reading...

Kirjani suuressa paastossa

07/03/2017

0 Comments

MINULLA ON OLLUT tapana aina suuren paaston aikana ottaa lukeakseni jokin kirja, joka mielestäni sopii paastoon – jota mielestäni voi mietiskelläkin, ja joka jollakin tapaa myös ikään kuin valmistaa katumuksen sakramenttiin. Ensimmäisinä vuosinani ortodoksina luin tietysti useamman suuren paaston aikaan Alexander Schmemannin Suurta paastoa (1982, Ortodoksinen Veljestö), jotta edes vähän oppisin paastosta, sen merkityksestä, sen […]

Continue reading...

Pääsiäinen, valon tuoja

28/02/2017

0 Comments

Kirjallisuudentutkijat Liisa Enwald ja Esko Karppanen julkaisivat vuonna 2015 joulua, sen odotusta, perinteitä ja myyttejä kuvaavan teoksen Sana- ja sävelrosollia (Simeon ja Hanna 4.12.2015) Juuri on ilmestynyt  samojen tekijöiden pääsiäistä tarkasteleva teos Auringon tanssi, pimeän pidot. Kiintoisaksi teoksen tekee jo se, että kirjallisuuteen laajasti perehtyneet kirjoittajat käsittelevät pääsiäiskertomusta esimerkiksi Helvi Juvosen, Rauha Kejosen, Eeva-Liisa Mannerin […]

Continue reading...

Enemmän kuin matkakuvia

17/02/2017

0 Comments

Arkkipiispa Leo: Auringolla/Päivüpaistos. 2016. KKS Auringolla – sen ollessa korkeimmalla, kuten kirjan alaotsikko kuuluu – on arkkipiispa Leon viides runokokoelma kahden vuoden sisällä. Julkaisuvauhdista voi päätellä, että kirjoittajalla on paljon sanottavaa ja hän haluaa sanansa nopeasti julki. Nopea julkaisutahti ei välttämättä ole aina kirjoittajalle hyväksi, ja kun vertaan tekijän ensimmäistä runokokoelmaa Mustelmat (2014), se tuntuu […]

Continue reading...

Meille jotka kuljemme lumessa -Intertekstuaalisia alkukokemuksia

05/12/2016

0 Comments

Espanjassa vuosia asunut Eeva-Liisa Manner (1921 – 1995) kertoi kirjeessä 1965 ystävälleen Anna-Liisa Mäenpäälle erään espanjalaisen runoilijan sanovan: ”En tiedä, kuka olen.” Kirje on julkaistu Tuula Hökän toimittamassa Mannerin kirjevalikoimassa Kirjoittamisen aika (2006). Manner ei kirjeessään mainitse runoilijan nimeä, eikä kirjejulkaisun toimittajakaan selityksissään. Tämä pohjoisespanjalainen runoilija on Leopoldo Panero, molemmilla sukunimillään sanottuna Leopoldo Panero Torbado. […]

Continue reading...