Sataa niin että kuuset itkevät. Sataa niin että sydämeni murtuu. Sataa niin että kuuset ovat mustia varjoja. Kuinka keveä se on käsivarsillani, vaatteeseen kiedottuna, kun kannan sitä… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Kategoria: Kuvan ja sanan dialogi
”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Ei vuosi rakettien paukkeella vaihdu, ei samppanjapullojen poksahduksella, kun kesä on loppumassa kesän vihreä kadonnut, linnut – ja kypsä sato odottaa poimijaansa. Vielä hiljaista huminaa, vielä puissa… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Minä maalasin – kuinka minä maalasinkaan! Kuinka värit tottelivat sivellintäni. Hauraat, kirkkaat, hehkuvat.
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Ei ystävyys kysy ikää. Kun katselin Inan kasvoja – kun katselin hänen Leijailevaa enkeliään – kun kuuntelin hänen ääntään, näin levolliset kädet: ne kädet, jotka olivat… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Muistan Parasken haltioituneen ilmeen, kun sai laulaa papille – maalaisnainen Vaskelasta, vanheneva jo, kauneus mennyttä raskaan elämän saatossa. Mutta miten lauloi! miten itki! miten runonsa synnytti! Ja… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
En siipiä itselleni rukoile, mutta nekin Sinulta saan. Niin kevyesti tunnista tuntiin kipeät jalkani jaksavat, pitkän palveluksen tunnista tuntiin, kipu vaihtuu vain turtumukseksi – ja sitten yhtäkkiä… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
– Miksi ruoka pitää siunata? Mikael kysyy. – Että se riittäisi paremmin, minä sanon. – Yhdellä pojalla oli viisi leipää ja kaksi kalaa vai oliko se nyt… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Tanssitan sitä hurmaantuneena kuin ikonissa Joakim Annaa, Anna aivan varpaisillaan! Tanssimme vihreässä heinikossa, pelloilla valkoista usvaa, kuovin huilumainen riemulaulu kesäyössä. Yöllä kesän tuoksut tiivistyvät, syreenin sinipunainen, kielon… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Näinhän minä, kuinka kunnioittavasti hänen sormustaan suutelivat, polvistuneina hänen edessään, ja jos olisin hänen äitinsä, olisin ylpeä – oi, olisin! Mutta sinulle en sellaista yksinäisyyttä toivonut
Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske
Että päivät kuluvat, kuukaudet, vuodet – ja jonakin päivänä, jonakin päivänä sitä on itse se kaikessa hyväntahtoisuudessaan hiukan häiritsevä vanhus, joka jaksaa yhä ja yhä syventyä isien… Read more ”Jospa niin vanhenisitkin vaimo parka kuin Paraske”
