Arkisto | Taide ja kulttuuri RSS feed for this archive

Ahmatova ja Tsvetajeva kaksi runoilijaa

08/05/2018

0 Comments

                Ahmatova ja Tsvetajeva kaksi runoilijaa           Sinulle, joka tulet maailmaan, –         kuin henkäys, – vuosisadan kuluttua,         kuin kuolemalle vihitty, – syvältä ajan kuilusta,         sinulle kirjoitan: .          Rakkahin! Ethän etsi minua! On toinen aika!          Edes vanhukset eivät minua muista.          Ja runoni, […]

Continue reading...

Minkä te teette yhdelle minun vähimmistä veljistäni

29/03/2018

0 Comments

  Aki Kaurismäestä on jo kirjoitettu kaikki – ei sentään tulevaisuutta hänelle, enkä minäkään sitä aio. Kaurismäen elokuvatkin on arvosteltu lukemattomia kertoja eikä vain kotomaassamme. Kaurismäki lienee yhäkin tunnetuin suomalainen elokuvaohjaaja koko maailman mittakaavassa. Olen yrittänyt mahdollisuuksien mukaan nähdä Kaurismäen elokuvat ”uusina” elokuvateatterissa, mutta Toivon tuolla puolen –elokuvan kohdalla se ei ollut mahdollista: yritän kovin […]

Continue reading...

Tapaamisia

12/03/2018

0 Comments

EN OLE AIKAISEMMIN Simeon ja Hanna –verkkolehdessä juurikaan sekoittanut toista persoonaani, Hellevi Salmista, kirjoittamiini teksteihin. Nyt täytyy kuitenkin tehdä niin, sillä tämän vuoden naistenpäivänä Suomen Kirjailijaliiton järjestämään keskustelutilaisuuteen Villa Kivessä osallistui juuri Hellevi Salminen. Keskusteltiin kirjailijan asemasta näinä aikoina, ja koska läsnä oli melko paljon lasten- ja nuortenkirjailijoita, keskustelu suurelta osin koski juuri tätä genreä. […]

Continue reading...

Sergei Djagilevin viimeiset päivät

20/02/2018

0 Comments

Sergei Djagilev (1872 – 1929) oli Pariisiin 1909 Pietarista emigroitunut monipuolinen kulttuuripersoona, joka tunsi useita suomalaisia taiteilijoita Pekka Halosesta Akseli Gallen-Kallelaan. Toimiessaan Mir Isskustva -ryhmässä ja samannimisen aikakauslehden toimittajana hän järjesti lukuisia suomalaisen taiteen näyttelyjä Pietariin ja tilasi taiteilijoiltamme kuvituksia lehtiin. Erityisen läheinen ystävä hänelle oli Magnus Enckell, jonka kanssa yhteistyö jatkui vielä Ranskan-aikoinakin.   […]

Continue reading...

Raivolan kirkon runoilija

15/09/2017

0 Comments

        Uskonnosta voi väärinkäsitettynä tulla     sivistymättömyyden lähde silloin, kun    uskonnolliset ihmiset tulevat kuuroiksi  maalliselle taiteelle ja tieteelle ja  väistelevät niitä nerojen vaikutteita, joiden tarpeeessa ovat. (Edith Södergran, 1919. Suom. E. K.)   Pietarissa syntyneen ja saksalaista tyttökoulua (Die deutsche Hauptschule zu Sankt Petri) siellä käyneen runouden uudistajan Edith Södergranin (1892 – 1923) syntymästä […]

Continue reading...

”Kirkko on mustasukkainen äiti”

27/07/2017

0 Comments

Absurdi merkitsee mieletöntä tai järjetöntä, siis mielipuolista. Eikö ole ihmeellistä, että mieletön tarkoittaa täyshullua, mutta niin tarkoittaa kai mielipuoli(nen)kin; eihän se ole sama kuin puolihullu. Absurdi voi olla koomista, mutta voi se olla traagistakin. Absurdi voi olla mystistä, mutta se voi olla myös lyyristä. Silloin se ei välttämättä ole koomista sen enempää kuin traagistakaan. Eräs […]

Continue reading...

Tyttö itki kuin lakeus: Barokkia Espanjasta

28/06/2017

0 Comments

Luemme kirjaa tai lehteä. Pidämme radiota auki. Kuuntelemme, tai olemme kuuntelevinamme samalla musiikkia. Ehkä suljemme pian radion, tai levy on pyörinyt juuri loppuun. Jatkamme lukemista, mutta hetken päästä huomaamme ajattelevamme muita asioita ja meidän on palattava monta kappaletta taaksepäin, sillä mieleemme ei ole tarttunut lukemastamme mitään; emme ole ymmärtäneet tekstiä lainkaan, siltä ainakin tuntuu. Espanjalainen […]

Continue reading...

Ida – valmistautuminen

28/04/2017

0 Comments

Ida. Ohjaus Pawel Pawlikowski, pääosissa Agata Trzebuchowska (Anna), Agata Kulesza (Wanda). Tekstien suomennokset Tapani Kärkkäinen. 2013. Ida on puolalais-brittilläisen ohjaajan Pawel Pawlikowskin ensimmäinen Puolassa tekemä elokuva. Aikaisemman uransa hän on tehnyt Isossa-Britanniassa, jonne muutti lapsena vanhempiensa kanssa. Ida on palkittu useilla palkinnoilla. Puolassa sen kerrotaan herättäneen ristiriitaisia tunteita, koska sen on katsottu syyttävän puolalaisia antisemitismistä […]

Continue reading...

Kevät, Baal ja pyhä vesi

18/04/2017

0 Comments

  Kreikkalaisen Nobel-kirjailijan Odisseas Elitiksen (1911 – 1996) surrealistisessa runoudessa ortodoksisen liturgiikan kieli ja kuvasto raamattuviitteineen esiintyvät vahvasti symbolisena ja toisinaan ironisesti etäännytettynä. Pääsiäiskuvaston tapaamme Elitiksen runoelmassa TO AΞION EΣTI (1959, suom. Ylistetty olkoon, 2010).  Sen 4. oodissa toukokuun ruumis on haudattu ”Syvään kaivoon/ he ovat sen sulkeneet/ Pimeys tuoksui/ ja koko Syvyys.// Jumalani Suurmestari/ […]

Continue reading...

Ruusu on ruusu ja ikoni on ikoni

15/03/2017

0 Comments

Kirjoitukseni ei pyri olemaan mikään kaiken kattava katsaus ortodoksisesta taiteesta – onpahan muutamia haja-ajatuksia. Sain niihin kimmokkeen Ortodoksinetin ryhmän sivulta, jossa keskusteltiin ikoneista ja muista ikonin kaltaisista kuvista ja aivan erityisesti siitä, voiko muu kuin ikoni olla ortodoksista (oikein ylistävää) kuvataidetta. Mutta onhan niin, että kaikki ruusut ovat kukkia, mutta kaikki kukat eivät ole ruusuja. […]

Continue reading...