Simeon ja Hanna

Isä Heikki Huttunen on yhtä aikaa hyvin kiireinen ja hyvin rauhallinen. Ennen tapaamistamme hän on sanonut, että hänellä on aikataulu, ja minä olen ymmärtänyt aikataulun tarkoituksen: tiedän, ettei aikaa ole kovin paljon. Siitä huolimatta hän istuu aivan rauhassa keittiönpöydän ääressä – niin rauhassa, että minäkin rauhoitun, ja juomme teetä. Hunajan kanssa – olen unohtanut sitruunat. […]

YHDENMUKAISUUS ON MINUSTA arveluttava peruste kaikelle yksilöllisiä ratkaisuja torjuvalle ajattelutavalle; natsitkin siihen vetosivat. Kristus korostaa evankeliumeissa, ettei pidä kuunnella massojen ääntä. Sinänsä on samantekevää, vietetäänkö pääsiäistä juliaanisen vai gregoriaanisen kalenterin mukaan. Mutta se on ainakin varmaa, että Suomen ortodoksinen kirkko ei olisi lyhyen historiansa aikana saanut mediassa sellaista näkyvyyttä ja kuuluvuutta, mistä sen on suosiotaan […]

Filosofian lisensiaatti Seija Lappalainen on helsinkiläinen musiikintutkija, joka tekee väitöskirjaa Fredrik Paciuksen elämästä ja tuotannosta. Hän on julkaissut kirjoja ja runsaasti artikkeleita Suomen musiikinhistorian alalta, mutta myös ortodoksinen kirkkomusiikki ja ikonitaide ovat hänelle hyvin tuttuja ja kirjallisessa työskentelyssään hän on paneutunut myös niihin. Tutkimustyön ja kirjoittamisen lisäksi hän toimii ortodoksisen uskonnon opettajana muutamissa helsinkiläiskouluissa ja […]

Valamon luostarin varajohtaja, pappismunkki Mikael oli vasta kahdeksanvuotias, kun hän kävi ensimmäisen kerran Valamon luostarissa, ja hän muistaa jo tuolloin saaneensa mieleen ajatuksen luostarielämästä. Tie luostariin ei kuitenkaan ollut suora – Mikael Nummela alkoi opiskella kauppatieteitä ja ennätti aloittaa työn pankissa. Mutta hiljaisesti luostarielämä veti yhä enemmän puoleensa – ”Viihdyin kirkossa, ja toisaalta halusin käyttää aikani […]

Joulun jälkeen ortodoksiset kirkot suuntaavat kohti pääsiäistä, kirkon suurinta juhlaa. Ortodoksiset kirkot viettävät pääsiäistä juliaanisen kalenterin (vahan kalenterin) mukaan – vain Konstantinopolin patriarkaatin alaiset Suomen ja Viron autonomiset arkkipiispakunnat saivat erioikeuden viettää pääsiäistä uuden eli gregoriaanisen kalenterin mukaan. Myöhemmin pääsiäisen vieton ajankohdassa tapahtui muutoksia. Suomessa kaikki ortodoksisen kirkon seurakunnat siirtyivät vähitellen uuteen kalenteriin. Vanhan luvun […]

”Kristus on noussut kuolleista”, kerrotaan Magdalan Marian sanoneen keisari Tiberius Caesarille (vv. 14-22) päivällispöydässä. Keisari vastasi Marialle halveksivaan sävyyn, ettei kukaan voi nousta kuolleista, kuten ei hänen kädessään oleva kananmunakaan voi muuttua punaiseksi. Samalla aivan välittömästi kananmuna muuttui punaiseksi. Maria oli perimätiedon mukaan varakkaasta suvusta ja näkyvä hahmo ”Jeesus Nasaretilaisen lahkossa”. Tiberius oli utelias paitsi […]

Ortodoksisen kirkon valmistautumisaika pääsiäiseen, Herramme ja Vapahtajamme kuolleista ylösnousemisen juhlaan on monivaiheinen ja mielenkiintoinen. Siihen kuluvat a) paastoa edeltävä valmistusaika, b) Suuren paaston neljäkymmentä vuorokautta, mikä aika alkaa Laskiaissunnuntain ehtoopalveluksesta päättyen kuudennen viikon perjantain yhdeksännen hetken palvelukseen ja c) suuri viikko tai kärsimysviikko, mitä edeltävät Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai. Ne eivät ole varsinaisesti paastoa.  Näitä […]

Kristus nousi kuolleista! Kristus är uppstånden! Kristos nouzi kuollielois! Kristas kaggõõdi ja’mmjest! Христос воскрес! Χριστός ανέστη! Kristus on ülestõusnud! Le Christ est ressuscité! Christ is Risen!   Simeonin ja Hannan toimitus toivottaa lukijoilleen ja tukijoilleen riemullista pääsiäisaikaa! Pääsiäistropari:

Arvelemme, että otsikon tervehdys on tuttu lähes kaikille suomalaisille: sitähän ortodoksit toistavat pääsiäisyöpalveluksessaan toistamasta päästyään. Näin on. Mutta tämän tervehdyksen, tämän ilosanoman toistaminen ei ole vain osa pääsiäisyöpalvelusta eikä sillä tervehtiminen kuulu vain pääsiäispäivään – se ei pääty edes niin sanottuna toisena pääsiäispäivänä. Ortodoksit julistavat – tai ainakin heidän pitäisi – tätä ilosanomaa koko pääsiäiskauden, […]

Tänään läntinen kristikunta aloitti Kristuksen ylösnousemuksen ja kuoleman kuolettamisen juhla-ajan. Tämä seikka jää arjessa vähälle huomiolle, sillä jo heti toisen pääsiäispäivän jälkeen voi kuulla kysymyksen: ”Miten juhlat meni?” Tosiasiassa juhla-aika on aivan alussa ja se kestää aina Kristuksen taivaaseenastumisen eli helatorstain aattoon saakka. Juhlaa kestää siis yhtä pitkän ajan kuin oli suurta paastoa. Yöllinen juhlajumalanpalvelus […]