Simeon ja Hanna

Jeesuksen äidin, Jumalansynnyttäjän merkityksestä saadaan usein aikaan kipakkaa keskustelua. Ortodokseille asia on periaatteessa selvä ja se opetetaan jo koulussa: Marian merkitys on siinä, että hän suostui Jeesuksen äidiksi ja siten mahdollisti meille pelastuksen. Pyydämme hänen esirukouksiaan, koska uskomme hänen olevan poikaansa lähellä taivasten valtakunnassa. Siis hänen kuvaansa kuuluvat kiitos ja esirukous. Mutta mitä muuta? Asiaa […]

Muutamia kymmeniä vuosia sitten tuskin kukaan suomalainen ortodoksipappi tai ortodoksisen kalenterin toimittaja sekoitti Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian temppeliinkäymisen juhlan nimeä Herran (Kristuksen) temppeliintuomisen juhlaan. Selvästi toisistaan erottuvassa muodossaan näiden juhlien nimet ovat olleet myös Helsingin yliopiston almanakassa, jossa ortodoksisen kirkon juhlat on jo 1960-luvulla lueteltu omana kokonaisuutenaan varsinaisen almanakkaosion jälkeen. Siksi hämmästyttää, että nykyään yhä useammin […]

Enkelit nähdessään Puhtaimman astuvan temppeliin hämmästyivät, koska Neitsyt meni kaikkein pyhimpään. Jumalan elävään liitonarkkiin älköön suinkaan koskeko pyhittämättömäin käsi, mutta uskovaisten huulet herkeämättä veisatkoot Jumalansynnyttäjälle enkelin tervehdystä ja iloiten huutakoot: Totisesti Sinä olet kaikkein korkein, oi Puhdas Neitsyt. (Kanonin 9. irmossi)  Marraskuun 21, päivänä vietämme Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian temppeliinkäymisen juhlaa.  Se on yksi kirkon […]

Fil. 2:5-11; Luuk. 10:38-42, 11:27-28 Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen! Vietämme 1. lokakuuta neitsyt Marian suojeluksen juhlaa. Tämä juhla osaltaan muistuttaa siitä, että kirkkovuoden syyskauden tähtäyspiste ja päämäärä on Kristuksen syntymäjuhla, joulu. Kirkon syyskaudella vietetään useita Marian juhlia. Ne muodostavat ikään kuin joulun esijuhlien sarjan. Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla ei tosin ole samassa mielessä […]

”Ylistä sieluni, Jumalanäidin kunniallista siirtymistä maasta taivaaseen”. (Kanonin 9. veisun liitelauselma`) Viettäessämme Herran Äidin kuolonuneen nukkumisen juhlaa vietämme erästä kaikkein vanhinta Jumalansynnyttäjän juhlaa.  Vanhin on toisen joulupäivän juhla Neitsyt Marian kunniaksi.  Suomenkielellä juhlan nimitys on ilmaistava monella sanalla, mutta kirkkoslaaviksi se on Uspenie, kreikaksi Koimésis tai englanniksi Dormition.  Näissä kielissä juhlan nimi on käsite, joka […]

En minä aina ole iloinen, en kaikkiin juhliin lähde – en jaksa huolellisesti laittaa kasvojani, että sanoisivat: Mutta sinähän näytät ihan hyvältä! En minä joka päivä jaksa kuvitella eläväni aivan tavallista elämää. Mutta silloinkin tunnen, miten rukous kantaa. Ystävien rukoukset. Rukoukset luostareissa. Tuohus, sytytetty ihmeitätekevän ikonin eteen. Nouskoon minun rukoukseni niin kuin… Niin yksinkertaista: Herra armahda, Herra armahda, Herra… Pieni […]

Ei sairaanvoitelun sakramentti mikään viimeinen voitelu ole. Ei sairaanvoitelun sakramentti mikään simsalabim ole – että sakramentissa tapahtuu ihme, jolla on takuu: sairaus parantuu siinä silmänräpäyksessä, herneitä löytyy vain kaupan hyllyltä.   – Olisiko aika? isä Heikki kysyi – tai minä sanoin: – Toimittaisitko -?   Oli aika, ja isä Heikki toimittaa sairaanvoitelun sakramentin minulle. Se […]

Maaliskuun 25. päivä on Ilosanoman juhla – Neitsyt Marian ilmestyspäivä. Kristuksen syntymäjuhlaan – jouluun on yhdeksän kuukautta. Luukkaan evankeliumi kertoo tästä: ”Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria… Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ’Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!’ Nämä […]

Neitsyt seisoo nyt kirkossa ja yhdessä pyhien kanssa näkymättömästi rukoilee meidän puolestamme Jumalaa. Enkelit ja esipaimenet kumartavat ja apostolit profeettain kanssa riemuitsevat, sillä Jumalansynnyttäjä rukoilee meidän puolestamme iankaikkista Jumalaa  (Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlan kontakki). Yllä oleva kontakki viittaa juhlan syntytapahtumaan, jumalalliseen näkyyn. Tämä ihmeellinen Jumalanäidin ilmestyminen koettiin 900-luvun puolivälissä Konstantinopolissa, Blahernajan kirkossa, missä hänen viittaansa, huntuaan […]